Sähköinen asiointi on nykyään arkipäivää ja asiakirjoja allekirjoitetaan paljon sähköisesti vahvan tunnistautumisen avulla. Tietyt oikeudelliset asiat tulee kuitenkin edelleen hoitaa perinteiseen tapaan ja säilyttää niistä paperiset alkuperäiset versiot laissa säädettyjen muotovaatimusten vuoksi. Yksi esimerkki tällaisesta on testamentti.
Määritelmä
Testamentti eli jälkisäädös on asiakirja, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa siitä, miten hänen omaisuutensa eli jäämistö jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentti tulee tarpeeseen, mikäli haluat, että kuoltuasi omaisuus jaetaan muulla tavalla kuin laissa määrätyn perimysjärjestyksen mukaan.
Muotovaatimukset
Jotta testamentti on pätevä, sen tulee täyttää laissa määritellyt muotovaatimukset. Yksi muotovaatimuksista on se, että testamentti on kirjallinen. Testamentti voidaan laatia tietokoneella, mutta se tulee tulostaa ja allekirjoittaa käsin.
Testamentin tulee olla tekijänsä sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Todistajien tulee tietää, että kyseessä on testamentti. Heidän ei kuitenkaan tarvitse tietää testamentin tarkempaa sisältöä. Todistuslauselmaan otetaan todistajien vakuutus siitä, että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä, kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin.
Täydentävät muotovaatimukset
Testamenttiin kannattaa kirjata pakollisten vaatimusten lisäksi päiväys ja testamenttaajan tarkat henkilötiedot, kuten koko nimi ja henkilötunnus. Nämä eivät ole pakollisia, mutta vahvistavat testamentin pätevyyttä riitatilanteissa. Mikäli henkilöllä on aikaisempia testamentteja, olisi tärkeää kirjata, että uusi testamentti kumoaa vanhat testamentit. Useat testamentit voivat aiheuttaa paljon epäselvyyttä ja näin antaa aihetta riitaan.
Käytäntö
Testamentin tekijän menehdyttyä, alkuperäinen allekirjoitettu testamentti annetaan tiedoksi kuolinpesän osakkaille. Käytännössä alkuperäisestä testamentista otetaan jäljennös, joka todistetaan oikeaksi. Skannatut sähköiset kappaleet tai kopiot eivät siis ole päteviä, vaan kyseessä on oltava käsin allekirjoitettu alkuperäinen versio. Mikäli alkuperäistä testamenttia ei löydy, testamentti voidaan katsoa peruutetuksi. Tietyissä tulkintatilanteissa testamentin jäljennöstä voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan testamentin tekijän tahtoa.
Moite
Mikäli testamenttia ei ole laadittu oikeassa muodossa, perilliset voivat nostaa asiasta kanteen käräjäoikeuteen. Kanne tulee nostaa kuuden kuukauden kuluessa testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta. Mikäli kannetta ei nosteta, voi muotovirheinenkin testamentti tulla päteväksi.
Rajoitukset
Testamentilla on tietyt rajoitukset. Testamentin laatija ei voi jättää rintaperillisiään eli lapsiaan ja näiden jälkeläisiä täysin perinnöttömiksi. Rintaperillisillä on aina oikeus niin kutsuttuun lakiosaan. Lakiosalla tarkoitetaan puolta osuutta siitä, mitä rintaperillinen olisi saanut, jos testamenttia ei olisi tehty. Rintaperillisten tulee vaatia lakiosaa erikseen lakiosailmoituksella kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perillisille tiedoksi. Erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa lakiosa voidaan ohittaa, mutta pääsääntöisesti oikeus lakiosaan on erittäin vahva ja vaikeasti ohitettavissa.
Säilytys
Tällä hetkellä vastuu alkuperäistä asiakirjan säilyttämisestä on testamentin tekijällä itsellään. Testamentin alkuperäinen kappale on parasta säilyttää alkuperäisenä ja paperisena versiona testamentin pätevyyden todistamiseksi. Testamenttia voi säilyttää esimerkiksi kotona tai pankin maksullisessa tallelokerossa. Säilytyksessä kannattaa huomioida, että paikka on sellainen, josta perilliset löytävät testamentin.
Testamentin säilyttämiseen liittyen on noussut esiin myös ajatus testamenttien siirtämisestä julkiseen rekisteriin. Asianajoliitto on vuonna 2019 ehdottanut maistraattien ylläpitämää rekisteriä testamenttien säilytykseen. Rekisteri voisi yhtenäistää testamenttien säilytyskäytäntöjä. Järjestelmään ei kuitenkaan ole tulossa näillä näkymin muutoksia.
Muistathan meidät asiantuntijanasi testamenttiasioissa!
Kirjoittaja, ON Venla Sallinen
