Hallitus esittää työriitoihin uutta vapaaehtoista sovittelua sekä täsmennyksiä osapuolten velvollisuuteen valmistautua sovitteluun. Lisäksi ehdotetaan työtuomioistuimen toimivallan laajentamista kuulemismenettelyssä.
Helmikuussa 2021 työ- ja elinkeinoministeriö asetti selvityshenkilöt kartoittamaan työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla viitataan riitoihin, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat erimielisiä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Samalla tuli selvittää keinoja, joilla riitoja voitaisi ehkäistä ja niiden ratkaisemista helpottaa. Lisäksi selvityshenkilöiden tehtävänä oli esittää toimia, joilla mahdollistettaisi voimassa olevan sovittelujärjestelmän kehittäminen.
Hallituksen esitys perustuu työryhmän selvityksen perusteella laatimaan mietintöön ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2023.
Esityksen tavoitteena on selvitystyössä saatujen tulosten perusteella kehittää työriitojen sovittelujärjestelmää työehtosopimusten edellä mainittujen rajariitojen ratkaisemiseksi ja mahdollistaa asian selvittämiseksi tarpeellisten tahojen kuuleminen työtuomioistuinmenettelyssä. Samalla pyritään tukemaan työrauhaa.
Esityksessä ehdotetaan, että työriitalakiin lisätään uusi vapaaehtoista sovittelua koskeva säännös. Sen mukaan valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä muu sovittelija voisi riidan osapuolen pyynnöstä ottaa asian soviteltavaksi. Vapaaehtoinen sovittelu kattaisi esimerkiksi työehtosopimusten rajariitoja. Sovittelun piiriin kuuluisivat myös työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat oikeudelliset riidat sekä välimiesten ratkaistavaksi kuuluvat riita-asiat. Lopullinen sovittelun aloittaminen riippuisi sovittelijan harkintavallasta ja kuten yleensäkin, sovittelu edellyttäisi kaikkien riidan osapuolten suostumusta.
Tavanomaisesti sovittelumenettely alkaa työriidan osapuolen työtaisteluilmoituksen myötä. Valtakunnansovittelijan johtaman sovittelun aloittaminen edellyttää käytännössä työtaisteluilmoituksen jättämistä tai vähintäänkin sitä, että työriita vaarantaa työrauhaa. Vapaaehtoinen sovittelu vahvistaisi osapuolten mahdollisuutta pyytää sovittelua myös niissä tilanteissa, joissa työtaisteluilmoitusta ei ole jätetty tai joissa työrauha ei ole vaarantunut. Sääntely toisi myös oikeudelliset riidat vapaaehtoisen sovittelun piiriin.
Sovitteluun liittyvä valmistelu
Voimassa olevassa työriitalaissa ei ole säädetty erityisistä osapuolia koskevista velvollisuuksista liittyen sovitteluun valmistautumiseen. Uudistuksen myötä työriidan osapuolten tulisi ennen sovintoneuvotteluiden aloittamista esittää kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä ja vaatimuksistaan asiasta annettavaksi tiedoksi sovittelijalle. Velvollisuus koskee myös muita sovittelijan tarpeelliseksi katsomia tietoja. Ehdotuksella vaikutettaisi osapuolten valmistautumiseen sovitteluun ja sovitteluprosessin etenemisen nopeuteen.
Kuulemismenettely työtuomioistuimessa
Työtuomioistuin toimivaltaan kuuluu työehto- ja virkaehtosopimuksiin liittyvien riitojen ratkaiseminen. Työehtosopimusten rajariitoja koskevan selvityksen mukaan oli epäselvää, onko työtuomioistuinmenettelyssä mahdollista kuulla laajasti kaikkia työehtosopimuksen velvoittamia osallisia. Jatkossa työtuomioistuin voisi kuulla osallisia aiempaa laajemmin, jolla voi olla ratkaisevaa merkitystä esimerkiksi silloin, kun selvitetään mitä työehtosopimusta työnantajan tulisi soveltaa. Työehtosopimuksen osalliselle voitaisi varata tilaisuus lausunnon esittämiseen aina, kun sen katsottaisi olevan asian selvittämiseksi tarpeen. Kuulemismenettelyyn ryhtyminen perustuisi työtuomioistuimen harkintaan ja sen käyttö syntyisi asianosaisen omasta pyynnöstä tai työtuomioistuimen aloitteesta.
Sovinnolliseen ratkaisuun pyrkimisen tulisi olla oikeudellisen ongelmanratkaisun ja juristin toiminnan keskiössä. Näin ollen tämänkaltaiset uudistukset ovat epäilemättä tervetulleita.
Muistathan meidät asiantuntijanasi työsuhdeasioissa!
Kirjoittaja, OTM Annina Vihanto
