Yleistä
Työntekijöihin kohdistuvat kilpailevaa toimintaa koskevat kiellot ja erilaiset kilpailukieltosopimukset ovat nykyajan työelämässä yleisiä ja keskeisessä asemassa. Työntekijällä on erityinen laissa lausuttu velvollisuus välttää oman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, mutta samanaikaisesti työntekijöitä kannustetaan kehittämään itseään työelämässä ja ryhtymään myös yrittäjiksi. Siirtymiset työtehtävästä toiseen ovat lisääntyneet ja harva työskentelee saman työnantajan alaisuudessa ja samassa työtehtävässä koko työuraansa. Työntekijä mahdollisesti harjoittaa työnsä ohessa myös omaa toimintaa. Kilpailevan toiminnan kielto ja ammatti- ja liikesalaisuuksien suoja saattavat näin saada jopa ylikorostuneen aseman. Keskeistä on, että kilpailevan toiminnan kiellosta seuraavia työntekijän vapaa-ajan rajoituksia ei tule tulkita liian laajasti. Työsopimuksen tekeminen kuitenkin muodostaa olennaisen rajoituksen työntekijän tällaiselle toiminnalle. Rajoitusten arviointi perustuu työntekijän ja työnantajan välisen uskollisuusvelvoitteen ja hyvän tavan käsitteille. Rajanvetoa hyväksytyn toiminnan ja työntekijän oman uransa kehittämisen sekä uskollisuusvelvoitteen rikkomisen ja kilpailevan toiminnan välillä voidaan pitää erittäin mielenkiintoisena kysymyksenä nykypäivän työelämän ja työoikeuden näkökulmista.
Kilpailukiellon sisältö
Työsopimuslain mukaisesti työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Kilpailevan toiminnan valmistelua koskevan sääntelyn nojalla työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei edellä lausuttu huomioiden voida pitää hyväksyttävinä. Hyvän tavan vastaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Työntekijän toiminnan sallittavuutta arvioitaessa olisi aina otettava huomioon sekä työn luonne että työntekijän asema. Kilpailukieltosopimuksia ei voida tehdä tehtävissä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Organisaatiossa korkeassa asemassa olevien henkilöiden uskollisuusvelvoitetta tulkitaan laajemmin kuin alemmassa asemassa olevilla, minkä vuoksi heidän oikeuttaan harjoittaa kilpailevaa toimintaa on yleisesti rajoitettu enemmän.
Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei olisi hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle. Kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että kysymys on erityisen painavasta syystä, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Sopimuksen sallittavuus on yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.
Kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijänsä työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta muuta johdu. Työntekijällä on myös oikeus päättää vapaa-aikansa käyttämisestä esimerkiksi sivutoimessa.
Työsopimuksessa voidaan sopia sopimussakosta, jonka enimmäismäärä saa vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Sopimussakko voi olla muunkin taloudellisen edun menetys ja sakon kohtuullinen määrä on arvioitava tapauskohtaisesti. Kilpailukieltosopimuksen rikkomisen normaali seuraamus on vahingonkorvaus. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, kilpailukieltoa koskeva rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden mittaiseksi.
Yleisten edellytysten vastaisesti tehty kilpailukieltosopimus on kokonaisuudessaan mitätön.
Kilpaileva toiminta työsuhteen päättämisperusteena
Kilpailevaa toimintaa koskevien säännösten rikkominen johtaa viime kädessä työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. Oikeus työsuhteen päättämiseen perustuu kokonaisarviointiin. Työnantajalla voi olla oikeus itseään suojellakseen päättää työntekijän työsopimus jo varhaisessa vaiheessa, kun työntekijä selvästi syyllistyy aktiiviseen kilpailevaan toimintaan ja vaarantaa luottamussuhteen työnantajaansa. Päättämiskynnyksen ylittymättä jääminen kilpailevan toiminnan yhteydessä perustuu yleensä kyseisen toiminnan vähäisyyteen. Oikeus irtisanoa työsopimus kilpailevan toiminnan perusteella edellyttää työsopimuslaissa olevan kiellon riittävän olennaista rikkomista. Tällöin arvioitavaksi tulevat työn luonne, työntekijän asema, teosta ilmeisesti työnantajalle aiheutuva vahinko sekä hyvä tapa. Kilpailuteko on yleensä kyseessä, kun työntekijä suorittaa ammattinsa tai työnantajan toimialan mukaista työtä joko kilpailevassa työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Kilpailukielto ulottuu myös työntekijän irtisanomisaikaan.
Työsopimuksen purku kilpailukiellon rikkomisen vuoksi edellyttää tavallisesti sitä, että työntekijä on jollain konkreettisella toimenpiteellä rikkonut lojaliteettivelvollisuutensa ja siten räikeäksi katsottavalla tavalla syyllistynyt kilpailevan toiminnan kiellon rikkomiseen. Irtisanomisperusteeksi riittää tätä abstraktimpi, mutta silti selkeästi osoitettavissa oleva teko, joka voi liittyä työnantajan toimintaedellytysten vaarantumiseen. Näyttökysymykset ovat keskeisiä, eikä kenellekään voida langettaa seuraamusta teosta, jota hänen ei voida näyttää todellisuudessa tehneen.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
Oletko pohtinut kilpailukieltoa koskevia kysymyksiä omassa yrityksessäsi tai työntekijänä pohtinut omia oikeuksiasi ja velvollisuuksiasi työsuhteen aikana? Meillä Legimiassa on vankka kokemus ja osaaminen myös työoikeudellisissa kysymyksissä ja autamme sinua mielellämme.
