Työ- ja rikosoikeuteen erikoistunut lakimies valvoo etuasi myös työturvallisuusrikosta koskevissa tilanteissa

Työnantaja, tutustu työsuojelulainsäädäntöön

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen yleinen huolehtimisvelvoite, jonka mukaisesti sen tulee tarpeellisilla toimenpiteillään huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee muun muassa laatia työsuojelun toimintaohjelma ja selvittää ja tunnistaa työstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä pyrkiä niiden poistamiseen. Muun muassa nämä laiminlyömällä työnantaja tai työnantajan edustaja voi syyllistyä työturvallisuuslain mukaiseen työturvallisuusrikkomukseen. Astetta vakavammasta työturvallisuusrikoksesta säädetään puolestaan rikoslaissa.

Työturvallisuusrikos on useimmiten laiminlyöntirikos ja niin sanottu vaarantamisrikos, jossa rangaistusvastuu ei edellytä työntekijän loukkaantumista tai edes hänen terveytensä tosiasiallista vaarantamista. Vastuu voi siten syntyä jo sillä, että työnantaja tai sen edustaja mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Tilannetta arvioitaessa ja vastuuta kohdennettaessa tulee tarkastella, kenen olisi tullut toimia huolellisemmin ja mitä vastuussa ollut henkilö on jättänyt tekemättä. Rikosoikeudellisessa vastuussa ovat yksinomaan sellaiset tahot, joilla on tosiasiassa ollut mahdollisuus vaikuttaa epäkohdan poistamiseen. Vastuun kohdentaminen onkin yksi työturvallisuusrikosten mielenkiintoinen ja haastava osa-alue. Oikeuskäytännössä on useita tapauksia, joissa syytteet on hylätty siitä syystä, että syyte on nostettu väärää tahoa vastaan.

Tavanomaisesti vastuutahoja ovat ne henkilöt, jotka johtavat ja valvovat työn tekemistä. Usein työn järjestäminen voi myös jakaantua usean esimiehen välille: ylin johto rahoittaa ja organisoi, keskijohto suunnittelee ja valvoo ja työnjohto toteuttaa lopullisen työn. Alempia esimiestasoja ei voida rangaista työturvallisuusmääräysten rikkomisesta silloin, kun työsuojelua ei ole järjestetty riittävällä tavalla taloudellisten ja toiminnan järjestämistä koskevien edellytysten puuttuessa. Ylimmän johdon velvollisuus on toisin sanoen järjestää työsuojelutoiminta yrityksessä siten, että alemmat esimiehet kykenevät toteuttamaan työturvallisuusmääräysten edellyttämät toimenpiteet myös käytännössä.

Joskus voi käydä niin, että ei löydetä tahoa tai yksittäistä henkilöä, jonka tehtäviin kyseinen työturvallisuusvelvoitteesta huolehtiminen olisi kuulunut. Tällöin vastuussa ovat ne eri työtehtävistä vastaavat esimiehet, joiden laiminlyönnistä puutteellinen tehtävien järjestäminen on johtunut.

Työturvallisuusrikoksista langetettavat tuomiot ovat pääsääntöisesti sakkotuomioita. Lisäksi vastuulliseksi todettu taho voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvauksia ja rikoksella saatu taloudellinen hyöty menetettäväksi valtiolle. Mikäli työturvallisuusrikokseen liittyy työpaikalla aiheutunut työtapaturma ja työntekijän henkilövahinko, saa työnantaja tai tämän edustaja usein syytteen myös vammantuottamuksesta ja osana tuomiota tämä voidaan velvoittaa maksamaan vahingonkorvauksia työntekijälle.

Myös työnantajayritys voidaan tuomita työrikoksesta yhteisösakkoon. Yhteisövastuun tarkoitus on täydentää yksilön vastuuta, mutta tästä huolimatta organisaation keskinäiset vastuut tulee selvittää huolellisesti. Oikeuskäytäntö on kuitenkin osoittanut, että useimmiten tuomioistuin pitää syyllisenä yhtiön sijaan yksittäistä henkilöä. Näin ollen yritys selviää työturvallisuusrikoksesta usein verraten vähin seurauksin ja tuomittavien yhteisösakkojen määrät ovat verraten alhaisia suhteessa yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Työturvallisuusrikosasian menestyksekäs hoito helpottuu, mikäli avustajalla on osaamista niin työ- kuin rikosoikeudellisistakin asioista. Avustamme työsuhteen osapuolia monipuolisesti työturvallisuusrikoksissa rikosprosessin kaikissa vaiheissa. Kartoita tilanteesi maksuttomassa alkuneuvottelussamme.

OTM Annina Vihanto

Omaisuus avoliiton päättyessä

Omaisuus avoliiton päättyessä Vaikka avioliitto on yhteiskunnassamme tunnustettu parisuhteen merkki, on avioliitto myös taloudellinen päätös. Yleisesti tunnettua on, että lähtökohtaisesti avioliiton päättyessä aviopuolisot saavat kumpikin

Lue lisää »