Lakimies, juristi, lupalakimies, asianajaja, varatuomari.. Kuka soveltuu parhaiten hoitamaan juuri sinun asiaasi?

Oikeustieteellisen korkeakoulun suorittaneelle henkilölle on olemassa useita eri nimikkeitä. Mitä nämä eri tittelit tarkoittavat ja eroavatko ne henkilön saaman koulutuksen tai asiakkaalle tarjottavan lakipalvelun hoidon ja laadun suhteen?

Juristi ja lakimies ovat yleisnimityksiä oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneesta henkilöstä. Ne eivät vielä suoraan kerro lisää siitä, mitä mahdollisia muita pätevyyksiä henkilö on itselleen hankkinut. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, toiselta nimitykseltään lupalakimies voi edustaa asiakkaitaan oikeudessa. Lupalakimiehellä tulee olla Suomessa suoritettu ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto tai erikseen hyväksytty ulkomainen tutkinto. Lupalakimiehellä tulee myös olla riittävä perehtyneisyys tehtävään, jonka voi saavuttaa joko suorittamalla asianajotutkinnon, auskultoimalla, eli suorittamalla tuomioistuinharjoittelun, toimimalla vuoden syyttäjänä tai hankkimalla vuoden ajan työkokemusta oikeudenkäyntiavustajan tehtävistä. Lupalakimiehet ovat asianajajien lisäksi ainoita yksityisen sektorin toimijoita, jotka voivat toimia asiamiehenä oikeudenkäynneissä. Lupalakimiehen toimintaa valvotaan Asianajajaliiton yhteydessä toimivan Valvontalautakunnan toimesta. 

Asianajajiksi kutsutaan oikeustieteen maistereita, jotka kuuluvat Suomen asianajajaliittoon. Asianajajien toimintaa valvoo myös edellä mainittu Valvontalautakunta. Kuten luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, asianajaja voi edustaa asiakastaan tuomioistuimessa. Jäsenyys asianajajaliitossa rajoittaa kuitenkin sitä, millaisia lakipalveluja lakitoimisto voi tarjota, minkä vuoksi kaikki lakimiehet eivät halua liittoon liittyä. Henkilö ei voi samanaikaisesti kutsua itseään asianajajaksi sekä luvan saaneeksi oikeudenkäyntiavustajaksi. 

Varatuomari on arvonimi, joka myönnetään vuoden mittaisen tuomioistuinharjoittelun suorittaneelle juristille. Tuomioistuinharjoittelun aikana juristit ratkovat yksinkertaisia riita- ja rikosasioita tuomarin omaisuudessa. Kyseinen titteli ei kuitenkaan tuo minkäänlaisia lisävaltuuksia juristina toimimiselle. 

Voidaan siis todeta, että pätevyys oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen muodostaa selkeän eroavaisuuden juristien välille, kun puhutaan valtuuksista juristin ammatissa toimimisessa. 

Kuten missä tahansa työssä ja ammatissa, keskeistä on juristin työssään hankkima kokemus ja perehtyneisyys. Millainen sitten on hyvä juristi ja kenet kannattaa juristikseen valita? Oikeudenaloja on lukuisia ja yhden juristin on mahdotonta olla erityisosaaja niissä kaikissa. Tärkeää onkin tiedustella juristilta, onko hänellä kokemusta vastaavista jutuista. Monenlaisia yleisluontoisempia asioita voi hoitaa käytännössä kuka tahansa, mutta harvinaisempiin oikeudellisiin ongelmiin voi olla perehtynyt vain kourallinen juristeja Suomessa.

Myös oikeanlainen henkilökemia saattaa osalle muodostua tärkeäksi kriteeriksi juristia valittaessa. Pätevyyden ja osaamisen lisäksi asiakas saattaa valintaa tehdessään korostaa sitä, että hänelle välittyy välittävä ja asiakaslähtöinen vaikutelma ja hän kokee, että hänen asiastaan todella huolehditaan. Yhdelle tärkeää voi myös olla juristin rauhallisuus ja neuvotteleva luonne, kun taas toinen haluaa asiaa edistettävän tarmokkaammin ja ripeästi.

Valitessasi juristia kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin:

  • Tarvitseeko käsillä oleva asia jonkinlaista erityistä perehtyneisyyttä?
  • Onko juristilla pätevyyttä toimia asiamiehenä tuomioistuimessa?
  • Onko juristilla kokemusta juuri vastaavanlaisten tapausten hoitamisesta?
  • Onko juristi profiloitunut hoitamaan vain yritysten tai yksityishenkilöiden asioita vai molempia?
  • Minkälaista hinnoittelua juristi soveltaa?
  • Millä tavalla kommunikointi juristiin sujuu ja välittyykö se tunne, että asiasi otetaan aidosti hoidettavaksi?

Joskus myös arvokkainta mitä voit juristilta kuin juristilta kuulla on, että ”en tiedä, mutta lupaan ottaa asiasta selvää.”

Kirjoittaja OTM, Annina Vihanto