Olit edellisenä iltana juhlimassa. Aamuyöllä nakkikioskin jonossa syntyi tappelu, jossa olit tahtomattasi osallisena. Aamulla poliisi soittaa ja pyytää kuulusteluihin. Ehkä olet yrittäjä, jonka yritykseen tehdään verotarkastus. Verotarkastuksen vuoksi verottaja tekee löydöksistään tutkintapyynnön poliisille. Poliisi soittaa ja pyytää kuulusteluihin. Tai, ehkä sukulaisesi tekevät tutkintapyynnön edesmenneen mummosi varojen kavaltamisesta. Taas poliisi soittaa ja pyytää kuulusteluun. Tilanne on useimmille ainutkertainen ja jännittävä, ehkä ahdistavakin.
Mitä kuulustelussa tapahtuu?
Poliisi aloittaa esitutkinnan hyvin matalalla kynnyksellä. Kyse on syytä epäillä -tasosta. Esitutkinnassa kuullaan rikoksesta epäiltyjä, asianomistajia sekä todistajia. Tarkoitus on selvittää mitä todella on tapahtunut. Kuka on lyönyt ketäkin, miksi ja miten? Mistä syystä kirjauksia on yrityksen kirjapidossa tehty tai jätetty tekemättä? Miksi mummon rahat olivat hävinneet? Mihin ne oli käytetty, kuka ne oli nostanut pankkiautomaatista? Poliisi on esitutkinnassa täysin neutraali osapuoli, jonka tulee ottaa huomioon sekä syyllisyyttä tukevat että vastaan puhuvat seikat.
Esitutkinnassa kuullaan asianosaisia usein suullisesti. Kuulustelu voidaan yksinkertaisissa asioissa suorittaa myös sähköpostilla tai puhelimitse. Kuulustelusta kirjataan kuulustelukertomus, joka allekirjoitetaan ja liitetään esitutkintapöytäkirjaan. Esitutkintapöytäkirja kuulustelukertomuksineen sekä todisteineen on se materiaali, jota syyttäjä käyttää syyteharkinnassa sekä osaltaan oikeudenkäynnissä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, millaisen kertomuksen epäilty, asianomistaja tai todistaja antaa poliisille.
Mitä epäillyn kannattaa kuulustelussa kertoa?
Rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Puhutaan itsekriminointisuojasta. Epäillyllä esitutkinnassa, sekä myöhemmin myös syytetyllä oikeudenkäynnissä, on täysi oikeus olla asiassa passiivinen tai jopa valehdella. Toisaalta, jos olet täysin varma syyttömyydestäsi, kannattaa asiaa selvittää mahdollisemman seikkaperäisesti ja laajasti, jotta poliisi ei jatkaisi esitutkintaa kohdaltasi pidemmälle tai, että syyttäjä tekisi ratkaisun syyttämättä jättämisestä.
Merkitystä esitutkinnassa on käytännössä ainoastaan sillä, mitä kuulustelukertomukseen on kirjallisesti kirjattu. Kertomuksen todistusarvo mahdollisessa oikeudenkäynnissä on suuri. Liian paljon kuulustelussa kerrottu voi vaikeuttaa puolustautumista huomattavasti tai tehdä sen jopa mahdottomaksi. Siksi usein paras tapa edistää omaa asiaa esitutkinnassa on olla kertomatta tapahtumista mitään. Voidaan sanoa, että mitä vähemmän kuulustelussa kertoo tapahtuneesta, sitä monipuolisemmin on mahdollista puolustautua asiassa myöhemmin oikeudenkäynnissä.
Ota yhteyttä meihin heti tapahtuman jälkeen tai viimeistään ennen esitutkintakuulustelua. Kuulustelussa avustaja tarkistaa, onko esitutkinnassa kerrottu kirjattu halutusti kuulustelukertomukseen. Avustaja pystyy myös varmistamaan, että syyllisyyttä vastaan puhuvat seikat tulevat riittävällä tavalla huomioiduiksi. Osaamme arvioida tilannetta oikeudellisesti jo ennen kuulustelua ja näin auttaa sinua asiassasi parhaalla mahdollisella tavalla.
Herman Saari
