Miten tunnistaa identiteettivarkaus ja välttää uhriksi joutuminen?

Yleistä

Koronakriisi on ulottanut vaikutuksensa myös identiteettivarkauksien syntytapoihin ja niiden yleistymiseen. Vuonna 2019 muutama tuhat suomalaista ilmoitti tulleensa identiteettivarkauden uhriksi ja huomattavasti useampi joutui huijausyrityksen kohteeksi. Suuri osa ei kuitenkaan ilmoita tapahtuneesta poliisille, joten todellisuudessa henkilöllisyysvarkauksia tapahtuu tilastoja enemmän. Rikolliset ovat käyttäneet hyväkseen muuttunutta maailmantilannetta ja identiteettivarkauksien määrä on kasvanut alkuvuodesta lähtien myös Suomessa. Netti on täynnä huijausmielessä perustettuja verkkosivustoja ja ihmiset viettävät paljon aikaa muun muassa sosiaalisessa mediassa. Useat yritykset pyrkivät muistuttamaan asiakkaitaan siitä, että he eivät koskaan tiedustele pankkitunnuksia tai muita vastaavia tietoja esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Herätyskellojen tulisikin soida aina, kun eri sivustoilla tai eri välineiden avulla pyritään pääsemään selville yksilön henkilötiedoista.

Identiteettivarkaus rikoksena

Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin syyskuussa 2015. Sen jälkeen identiteettivarkauksiin liittyviä rikosilmoituksia on kirjattu Suomessa jo yhteensä noin 16 000. Identiteettivarkaudessa huijari käyttää uhrin henkilötietoja, kuten nimeä tai henkilötunnusta väärin erehdyttääkseen kolmatta osapuolta. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia tietoja, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Mitkä tahansa irralliset tiedot eivät sovellu, vaan oleellista on, että tiedot ovat tunnistamiseen liittyviä tai kytkeytyviä ja mahdollistavat henkilön tunnistamisen ja siten erehtymisen. Merkitystä on siis myös sillä, missä yhteydessä tietoa käytetään. Uhrin nimissä voidaan esimerkiksi ottaa pikavippejä, avata puhelinliittymä tai hakea luottokorttia. Erityisen ikäviä ovat tapaukset, joissa varas hakee uhrin nimissä lainaa aiheuttaen taloudellista vahinkoa. Tekijä voi myös muuttaa uhrin osoitteen ja sen turvin toimia salassa jopa pitkiä aikoja.

Tekijän tarkoituksena on oltava kolmannen osapuolen erehdyttäminen. Kolmas taho voi olla luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai tietojärjestelmä. Rikos ei täyty, jos toisen tietojen käyttö on niin vähäistä tai koskee kokonaisuudessa niin irrallista seikkaa tai on muuten sellaista, ettei erehtymisen vaaraa todellisuudessa ole. Teko ei myöskään täyty, jos erehdyttämistarkoitus puuttuu. Usein identiteettivarkaus tapahtuu jonkin toisen rikoksen, esimerkiksi petoksen yhteydessä.

Identiteettivarkaudesta ja muista varastetun henkilöllisyyden turvin tehdyistä rikoksista aiheutuu mahdollisen taloudellisen vahingon lisäksi ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Tilanne voi tuntua erityisen vaikealta ja työläältä uhrille, sillä yksityishenkilön on vaikea selvittää, mitä kaikkea varastetulla identiteetillä on tehty tai ylipäätään voidaan tehdä. Identiteettivarkauksissa myös syyllinen selviää vain harvoin ja poliisin resurssit rikosten selvittämisessä ovat rajalliset. Ennaltaehkäisy ja jokaisen oma toiminta rikollisen toiminnan ehkäisemiseksi ovatkin keskeisiä identiteettivarkauden torjunnassa.

Identiteettivarkaus on asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä ei voi nostaa asiassa syytettä ilman asianomistajan eli uhrin syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi tehdä rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa kuulustelevalle viranomaiselle. Rikoksesta epäillylle on vaadittava asiassa rangaistusta. Kun syyttämispyyntö on tehty, syyttäjä tekee syyteharkinnan ja päättää syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä. Mikäli syyttäjä ei nosta syytettä, voi rikoksen asianomistaja itse ajaa syytettä tuomioistuimessa. Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Miten varautua ennalta ja toimia, kun epäilet joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi?

  • Tee rikosilmoitus asiasta mahdollisimman nopeasti ja ilmoita asiasta pankkiin ja luottokorttiyhtiöösi.
  • Älä anna verkkopankkitunnuksiasi, luottokorttinumeroasi tai salasanoja ulkopuolisille Myöskään pankit ja viranomaiset eivät koskaan kysy näitä tietoja puhelimitse tai sähköpostilla.
  • Varmista, että syötät luottokorttisi numeron vain suojatulla sivustolla.
  • Älä klikkaa sähköpostin mukana tulevia linkkejä, ellet tunne viestinlähettäjää.
  • Älä laita henkilökohtaisia tietojasi sosiaalisessa mediassa näkyville.
  • Tarkista luottokorttitapahtumasi säännöllisesti tunnistamattomien maksujen varalta.

Vakuutusyhtiöt ovat ajan tasalla ja päivittäneet vakuutustarjontaansa myös identiteettivarkauksien varalta. Selvitä luotettavasta ja asiantuntevasta vakuutusyhtiöstä mahdollisuus vakuutuksen ottamiseen henkilöllisyysvarkauden varalle. Vakuutusyhtiö voi myöntää vakuutuksen oikeusturvavakuutuksessaan, joka on osana kotivakuutusta.

Miksi laatia työsopimus kirjallisena?

Yleistä Työsopimus on työnantajaa ja työntekijää sitova vapaamuotoinen sopimus, jolla sitoudutaan tekemään sopimuksen mukaista työtä työnantajalle sopimuksessa määrättyä palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimuksella sovittavia

Lue lisää »