Lakimiehen vastaamisvelvollisuus

Asiakkaan asia on hänelle aina tärkeä, ja hän on oikeutetusti kiinnostunut asiansa etenemisestä ja sen vaiheista muutoinkin. Asianajajaliiton julkaiseman valvontakertomuksen perusteella kuitenkin suuri osa asianajajan asiakkaan tekemistä kanteluista koskee tilanteita, joissa asiakkaan mukaan hänen yhteydenottoihinsa ei ole vastattu eikä asiakkaalla ole ollut riittävästi tietoa siitä, missä vaiheessa hänen asiansa käsittely on. Me Legimiassa haluamme huolehtia siitä, että olemme tavoitettavissa aina mahdollisimman hyvin.

Asianajotoimintaa harjoittavaa henkilöä sitoo myös niin sanottu vastaamisvelvollisuus, joka asettaa tiettyjä vaatimuksia lakimiehen toiminnalle. Asianajotoiminnan perusarvoihin kuuluva lojaalisuus tarkoittaa asianajotoimintaa harjoittavan juristin ehdotonta velvollisuutta valvoa asiakkaansa etua. Lojaalisuusvelvollisuus taas on pohjana muille velvollisuuksille, joita asianajotoimintaa harjoittavalla on asiakastaan kohtaan. Yksi näistä on vastaamisvelvollisuus, jonka mukaan asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat velvollisia kohtuullisessa ajassa vastaamaan asianajotoimintaan liittyviin yhteydenottoihin. Lisäksi asiakkaan tehtävää koskeviin tiedusteluihin tulisi vastata ilman aiheetonta viivytystä. Se, mitä on pidettävä kohtuullisena tai viivytyksettömänä vastaamisaikana, riippuu tapauskohtaisesta harkinnasta.

Aina vastaamisvelvollisuutta ei ole, kuten silloin, jos vastaaminen on aiemman vastauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Vastaamisvelvollisuus ei myöskään ulotu yksityisiin asioihin, kuten harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyviin kyselyihin. Silti, jos asianajotoimintaa harjoittava henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan toimeksiantoa, tulisi siitäkin ilmoittaa viipymättä toimeksiantoa tarjoavalle asiakkaalle.

Lojaalisuus asiakasta kohtaan on asianajotoiminnan ydin. Se huomioon ottaen, ei vastaamisesta voi vapautua kovin helposti eikä vastaamisen ”ilmeistä tarpeettomuutta” voi tulkita kevyesti. Aktiivisella kommunikoinnilla juristin ja asiakkaan välillä voidaan myös välttää epätietoisuudesta johtuvia asianajotoiminnan virhetilanteita. Lisäksi riittävällä kommunikoinnilla varmistetaan, että asiaa hoitava lakimies pyrkii nimenomaan asiakkaan tarkoittamiin tavoitteisiin.

Nollatuntisopimusten sääntely muuttui

Nollatuntisopimusten sääntely muuttui Nollatuntisopimukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua viime vuosina – sekä puolesta että vastaan. Keskustelun seurauksena kesäkuun alussa on tullut voimaan lainmuutos koskien nollatuntisopimuksia. Juuri

Lue lisää »

Rahanpesurikoksista

Rahanpesu on rikoslain 32 luvun 6 §:n mukaan rangaistava teko. Lainkohdan mukaan rahanpesusta on tuomittava se, joka 1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää

Lue lisää »

Maanpetos ja törkeä maanpetos

Maanpetosrikoksista säädetään rikoslain 12 luvussa. Rikoslain 12 luvun 3 §:n mukaan maanpetoksesta on tuomittava Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana

Lue lisää »