Korkein oikeus on antanut ratkaisun (KKO 2017:74), jossa se arvioi, tulisiko sopimuskumppanin muulle omaisuudelle kuin myydylle omaisuudelle aiheutunut vahinko korvata. Tapauksessa maanviljelijä oli ostanut polttoainetta maatilansa työkoneisiin. Polttoaineena käytettävä polttoöljy oli epäpuhdasta, joka aiheutti maanviljelijän työkoneiden moottoreiden vioittumisen. Maanviljelijä vaati polttoaineen myyjältä korvausta rikkoontuneiden työkoneiden korjaamisesta, sekä asian selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista. Toisin kuin alemmat oikeusasteet, Korkein oikeus päättyi ratkaisussaan siihen, ettei polttoaineen myyjä ollut korvausvastuussa.
Polttoaineen myyjän suorituksessa oli kiistatta virhe, koska polttoaine sisälsi epäpuhtauksia. Pääsääntöisesti tavaran ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos kyseessä on välillinen vahinko, jollaisena pidetään vahinkoa, joka johtuu muun muassa muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta. Korkein oikeus päätyi siihen, että maanviljelijälle aiheutuneet vahingot olivat pääasiassa välillistä vahinkoa, koska vahinko on sattunut muulle omaisuudelle kuin myydylle omaisuudelle ja polttoaineen myyjä oli vaihtanut omalla kustannuksellaan myydyn polttoaineen virheettömään.
Vaikka välilliset vahingot eivät lähtökohtaisesti tule korvattavaksi, ostajalla on oikeus korvaukseen, mikäli virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkeaa siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Korkein oikeus ei ottanut kantaa myyjän huolimattomuuteen, koska siihen ei korkeimmassa oikeudessa vastuun perustavana seikkana oltu vedottu. Korkein oikeus päätyi siihen, ettei myyjä ollut antanut polttoaineesta erityistä sitoumustakaan, koska polttoaineen normaali käyttäminen ei tarkoita erityisen sitoumuksen antamista.
Ratkaisussa korkein oikeus ei kiistä, etteikö polttoaine olisi aiheuttanut vahinkoa maanviljelijälle. Siitä huolimatta korkein oikeus päätti, ettei maaviljelijällä ole oikeutta korvaukseen. Tässä tapauksessa lainsäädäntö asetti rajat siihen, kuinka läheisesti polttoaineen myyjän suoritukseen liittyvä vahinko on korvattavaa. Ratkaisu osoittaa, miten tuomioistuimet ja juristit yleensäkin tekevät ajatustyötään lakien sovellettavuudesta ja ratkaisevat oikeudellisia kiistoja. Pääsäännöistä on yleensä useita poikkeuksia, joiden soveltuvuutta voidaan joutua arvioimaan askel askeleelta. Vaikeissa vahingonkorvauskysymyksissä kannattaakin kääntyä vahingonkorvauksiin erikoistuneen lakimiehen puoleen.
Tiesitkö, että kokouksen estäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko? Kokouksen estämisestä on tuomittava se, joka käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla oikeudettomasti estää yleisiä asioita
Tekijä voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. Edellytyksenä on lisäksi, ettei yhdyskuntapalvelulle ole estettä ehdottomien vankeusrangaistusten, valvontarangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten, rikollisen toiminnan
Esimies ei saa käyttää asemaansa väärin. Esimiesaseman väärinkäyttäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Teosta on tuomittava esimies, joka 1) käskyvaltaa väärinkäyttäen aiheuttaa käskynalaiselle sellaista
Kieltoerehdyksestä säädetään rikoslaissa. Kieltoerehdys on vastuuvapausperuste. Tekijä on rangaistusvastuusta vapaa, jos hän erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, ja jos erehtymistä on pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana seuraavien seikkojen
Rikoslaissa säädetään valinnasta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä. Mikäli rangaistus on enintään kahden vuoden määräaikainen vankeusrangaistus, se voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen
Väkivaltakuvauksen levittäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Väkivaltakuvauksen levittämisestä on tuomittava se, joka pitää kaupan tai vuokrattavana tai levittää tai muulla tavoin tarjoaa tai