Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuuden jakaminen voi herättää monia kysymyksiä. Onko omaisuuden ositus pakollinen? Mitä tapahtuu, jos ositusta ei tehdä? Entä tarvitaanko ositusta, jos puolisoilla on avioehto? Vaikka ositus ei ole avioeron jälkeen automaattisesti pakollinen, sen tekeminen on lähes aina suositeltavaa. Asianmukaisesti toimitettu ositus selkeyttää entisten puolisoiden taloudelliset suhteet ja ehkäisee myöhempiä riitatilanteita.
Mitä omaisuuden ositus tarkoittaa?
Omaisuuden osituksella tarkoitetaan puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista avioliiton päättyessä. Osituksessa selvitetään kummankin puolison varat ja velat sekä määritetään, onko toinen puoliso velvollinen suorittamaan toiselle tasinkoa.
Lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että enemmän avio-oikeuden alaista nettovarallisuutta omistava puoliso voi joutua maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa.
Onko ositus pakko tehdä avioeron jälkeen?
Suomessa omaisuuden ositus ei ole pakollinen, mutta sen tekeminen silti kannattaa.
Avioliittolain 85 §:n mukaan omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Ositus voidaan tehdä puolisoiden keskinäisellä sopimuksella tai tarvittaessa tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta.
Puolisot saattavat ajatella, ettei ositusta tarvitse tehdä, jos omaisuus on jo käytännössä jaettu tai kumpikin on pitänyt oman omaisuutensa. Pelkkä yhteisymmärrys tai sanallinen sopimus ei kuitenkaan vielä tee osituksesta oikeudellisesti sitovaa.
Miksi ositus kannattaa aina tehdä?
Asianmukaisesti toimitettu ositus selkeyttää entisten puolisoiden taloudellista asemaa ja ehkäisee myöhempiä erimielisyyksiä.
Osituksen tekeminen on tärkeää erityisesti seuraavista syistä:
- Ositus selkeyttää puolisoiden taloudelliset suhteet
Osituksessa selvitetään puolisoiden avio-oikeuteen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet. Kun ositus on toimitettu asianmukaisesti, puolisoille muodostuu selkeä käsitys siitä, mikä omaisuus kuuluu kummallekin ja onko toisella oikeus saada tasinkoa.
- Ositus ehkäisee myöhempiä riitatilanteita
Vaikka puolisot olisivat erotessaan yksimielisiä omaisuuden jakamisesta, tilanne voi muuttua vuosien kuluessa. Jos ositusta ei ole tehty, toinen puoliso saattaa vielä myöhemmin vaatia omaisuuden osittamista. Tämä voi johtaa yllättäviin taloudellisiin vaatimuksiin ja pitkittyneisiin riitoihin.
- Ositus helpottaa omaisuuden ja velkojen selvittämistä
Mitä pidempään osituksen tekemistä lykätään, sitä vaikeammaksi omaisuuden selvittäminen voi muodostua. Vuosien kuluttua voi olla hankalaa selvittää esimerkiksi omaisuuden arvoa, velkojen määrää tai sitä, mitä omaisuutta puolisoilla oli ositusperusteen syntyhetkellä.
- Ositus tuo oikeusvarmuutta tulevaisuuteen
Osituksen toimittaminen on tärkeää myös tulevien elämäntilanteiden kannalta. Asianmukaisesti tehty ositus vähentää riskiä siitä, että entiseen avioliittoon liittyviä varallisuuskysymyksiä jouduttaisiin selvittämään esimerkiksi uuden avioliiton tai toisen entisen puolison kuoleman jälkeen.
Kuinka kauan avioeron jälkeen ositusta voi vaatia?
1.6.2026 voimaan tullut avioliittolain muutos asetti ositukselle määräajan.
Oikeus vaatia ositusta vanhenee 10 vuodessa siitä, kun lainvoimainen päätös puolisoiden avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu.
Puolisoilla on kuitenkin myös mahdollisuus kirjallisesti sopia pidemmästä määräajasta. Sopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon.
Ennen lakimuutoksen voimaantuloa päättyneiden avioliittojen osalta sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikaa. Näissä tapauksissa oikeus vaatia ositusta vanhenee lähtökohtaisesti 1.6.2031.
Mikäli ositusta ei hoideta määräajassa, oikeus toisen puolison omaisuuteen menetetään.
Tarvitseeko ositus tehdä, vaikka puolisoilla olisi avioehto?
Avioehto ei automaattisesti tarkoita, ettei omaisuuden ositusta tarvitse tehdä.
Mikäli puolisoilla on avioehto, sen sisältö vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta osituksessa huomioidaan. Ositus tulee toimitettavaksi silloin, kun puolisolla tai toisella heistä on jotakin avio-oikeuden alaista omaisuutta, vaikka vain yksi tällainen esine.
Jos kummallakaan puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa puolisoiden yhteinen ja henkilökohtainen omaisuus erotellaan toisistaan.
Erottelu voidaan osituksen tapaan toteuttaa joko puolisoiden välisin sopimuksin tai pesänjakajan toimituksena.
Miksi osituksessa kannattaa käyttää asiantuntijan apua?
On hyvä muistaa, että muotovaatimukset täyttäessään huonokin sopimus sitoo. Asiantuntijan käyttäminen osituksessa auttaa varmistamaan, että omaisuuden jako toteutetaan lainmukaisesti ja molempien puolisoiden oikeudet huomioiden.
Lakimies auttaa selvittämään osituksessa huomioon otettavat varat ja velat, arvioimaan mahdollisen avioehdon vaikutukset sekä laskemaan mahdollisen tasingon määrän. Lakimies tunnistaa sellaisia oikeudellisia kysymyksiä ja taloudellisia riskejä, joita puolisot eivät välttämättä itse osaa ottaa huomioon.
Lakimiehen laatima osituskirja täyttää lain asettamat muotovaatimukset ja vähentää riskiä myöhemmistä erimielisyyksistä.
Ositus kannattaa hoitaa ajoissa – asiantuntijamme ovat apunasi!
Selkeä ja juridisesti oikein laadittu osituskirja vähentää myöhempiä epäselvyyksiä sekä mahdollisia riitatilanteita. Asiantuntijamme auttavat sinua niin osituskirjan laatimisessa kuin muissakin avioerotilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton!
OTM, Eevi Aalto
040 635 2299