Suullinen työsopimus: saako sellaisen tehdä ja kannattaako?

Yleensä työsopimukset laaditaan kirjallisessa muodossa, mutta siitä huolimatta työsopimus voidaan tehdä monella muullakin tavalla. Työsopimus onkin vapaamuotoinen sopimus. Se on siis mahdollista solmia missä muodossa tahansa. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai vaikkapa hiljaisesti. Muotovapaudesta huolimatta työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisessa muodossa.

Muotovapauden ohella työsopimus on lähtökohtaisesti vapaa myös sisällöllisesti. Jos työntekijän työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, mikäli ehdot eivät ilmene kirjallisesta työsopimuksesta. Selvityksestä on käytävä ilmi muun muassa työsuhteen osapuolten koti- tai liikepaikka, työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste, koeaika, työntekopaikka, työntekijän pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi, säännöllinen työaika, vuosiloman määräytyminen ja irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste. Käytännössä ainakin asioista, jotka sisältyvät velvollisuuteen antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, olisi sovittava työsopimuksessa.

Jotta työnantajan ei tarvitsisi antaa erillistä kirjallista selvitystä työsopimuksen solmimisen jälkeen, työsopimus tulee sopia kirjallisesti niin, että työsopimuksessa sovitaan ainakin kaikista edellä mainituista työnteon keskeisistä ehdoista. Mikäli työnantaja noudattaa velvollisuuttaan antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, johtaa velvollisuuden noudattaminen siihen, että suullista sopimusta ei kannata tehdä.

Edellä sanotun lisäksi myös käytännön syyt puoltavat kirjallisen muodon käyttämistä, ja toisaalta suullisen työsopimuksen välttämistä. Työsopimuksen kirjallinen muoto palvelee niin työnantajaa kuin työntekijääkin. Suullisen sopimuksen yksityiskohtia voi olla vaikea muistaa ja näyttää toteen. Suullisesti sovitut asiat on helppo muistaa eri tavalla, ja niistä on muutoinkin helppo olla eri mieltä. Suullinen työsopimus vaikeuttaa oikeudenkäynnin lopputuloksen ennustamista, mikäli työsuhteeseen liittyvä kiista etenee oikeudenkäyntiin asti. Silti työsuhteet, joissa on sovittu työsuhteen ehdoista ainoastaan suullisesti, ovat yliedustettuina työsuhdetta koskevissa riita-asioissa.

Jos työnantaja ei halua tai viitsi laatia kirjallista sopimusta, herää kysymys, mahtaako työnantaja olla muutoinkaan tarkka työsuhteen ehdoista. Valitettavasti usein ongelmat työsuhteen ehtojen noudattamisessa kasaantuvat harvoille työnantajille.

Mikäli tarvitset apua työsopimuksen, muiden työsuhteeseen liittyvien sopimusten laatimisessa taikka muissa työoikeudellisissa ongelmissa, kannattaa kääntyä työoikeuteen perehtyneen lakimiehen apuun. Legimian asiantuntevat juristit osaavat ennaltaehkäistä ja auttaa erilaisissa työsuhteen ongelmatilanteissa.

Blogi

Väkivaltakuvauksen levittäminen

Väkivaltakuvauksen levittäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Väkivaltakuvauksen levittämisestä on tuomittava se, joka pitää kaupan tai vuokrattavana tai levittää tai muulla tavoin tarjoaa tai

Lue lisää »

Liikennetuhotyö

Liikennetuhotyö on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Liikennetuhotyöstä on tuomittava se, joka 1) tuhoaa kulkuneuvon tai kiinteän lautan, tai niiden välineistön taikka kulkuväylän, liikenteen ohjausmerkin

Lue lisää »

Hätävarjelu

Hätävarjelu on monille tututtu käsite. Oletko kuitenkaan pohtinut, mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Hätävarjelu on rikoslaissa säädetty vastuuvapausperuste. Puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jos se

Lue lisää »

Velkojansuosinta

Velkojansuosinta on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Velkojansuosinnasta on tuomittava, jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella 1) maksaa

Lue lisää »

Tietomurto ja törkeä tietomurto

Tietomurto ja törkeä tietomurto ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Tietomurrosta on tuomittava se, joka käyttämällä hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu

Lue lisää »

Kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus

Kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Kuolemantuottamuksesta on tuomittava se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman. Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai

Lue lisää »