Rikosoikeus

Rikosprosessi koostuu neljästä vaiheesta, jotka ovat esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistuksen täytäntöönpano. Rikosoikeudenkäynnissä jutun asianosaisia ovat syyttäjä, rikoksesta syytetty ja rikoksen uhri. Uhria kutsutaan asianomistajaksi, mikäli hänellä on asiassa vaatimuksia syytettyä kohtaan.

Tavallisimmin rikosprosessi alkaa rikosilmoituksesta. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeuteen, kun poliisi tehdyn rikosilmoituksen perusteella katsoo tarpeelliseksi toimittaa asiassa esitutkinta, ja syyttäjä esitutkinnassa selvitetyn perusteella nostaa syytteen rikoksesta epäilyä vastaan. Pääsääntöisesti rikosasiat käsitellään rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa.

Syyttäjän tehtävänä on lain mukaan toimia objektiivisesti ja huomioida siten sekä syytetyn syyllisyyden tueksi että sitä vastaan saatu selvitys. Syyte on yleensä nostettava, mikäli esitutkinnassa ilmenneen perusteella on todennäköisiä syitä epäillä vastaajan syyllistyneen rikokseen. Eräissä tapauksissa syyttäjä voi kuitenkin luopua syytteen nostamisesta siitäkin huolimatta, että epäilyn syyllisyyden tueksi olisi olemassa riittävä näyttö. Tällaisia laissa säädettyjä luopumisperusteita ovat esimerkiksi rikoksen vähäisyys tai se, että rikos on tehty alle 18-vuotiaana ja sen katsotaan johtuneen pikemminkin tekijän harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on näissä tilanteissa, kun syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksen uhri voi itsenäisesti esittää rikokseen perustuvan yksityisoikeudellisen korvausvaatimuksen vastaajaa kohtaan.

Jotta rikosasian asianosaisen (sekä uhrin, epäillyn, että asianomistajan) oikeudelliset edut tulisivat valvotuksi jo esitutkinta- ja syyteharkintavaiheessa, kannattaa tämän kääntyä avustajan puoleen jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta saatuaan haasteen tai kutsun oikeuteen.

Rikoksesta epäilty eli vastaaja

Rikoksesta epäillyllä on lain mukaan oikeus käyttää avustajaa paitsi oikeudenkäynnissä, myös sitä edeltävässä esitutkintavaiheessa. Rikoksesta epäillyllä ei ole myöskään velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Käytännössä, jos asiassa on aloitettu esitutkinta, on poliisilla jotakin konkreettista näyttöä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Näin ollen, mikäli olet saanut kutsun poliisikuulusteluun, kannattaa sinun ottaa mukaasi hyvä ja aktiivinen avustaja. Avustajan tehtävänä esitutkinnassa on muun muassa huolehtia, että ymmärrät esitetyt kysymykset, että käytetyt kuulustelukeinot ovat lainmukaisia, etkä päädy myötävaikuttamaan oman syyllisyytesi selvittämiseen.

Mikäli rikosasia etenee siihen, että saat tiedoksesi syyttäjän haasteen, on avustajan tehtävänä perehtyä esitutkintapöytäkirjaan ja haasteeseen ja antaa arvionsa siitä, millaisissa puitteissa asiassa on mahdollista menestyä. Avustaja laatii puolestasi myös kirjallisen vastauksen syyttäjän haasteeseen ja ajaa oikeudenkäynnissä asiaa puolestasi sekä valittaa tarvittaessa tuomiosta.

Epäillyllä on oikeus saada maksuton oikeudenkäynti valtion varoista, mikäli edellytykset julkisen oikeusavun saamiseksi täyttyvät. Lisäksi monissa kotivakuutuksissa on mukana oikeusturvavakuutus, joka saattaa kattaa asianajokustannukset. Selvitämme puolestasi millä edellytyksin olet oikeutettu saamaan asianajokustannukseni korvatuksi ja teemme tarvittavat hakemukset.

Asianomistaja eli rikoksen uhri

Mikäli olet joutunut rikoksen uhriksi, kannattaa asiasta tehdä mahdollisimman pian rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä paikalle saapuneelle poliisipartiolle, asioimalla poliisilaitoksella henkilökohtaisesti tai puhelimitse taikka internetin välityksellä. Mikäli rikoksesta on aiheutunut vammoja, kannattaa lääkäriin mennä mahdollisimman pian vammojen toteamiseksi ja osoittamiseksi. Lääkärintodistus on hyvä olla mahdollista oikeudenkäyntiä ja korvausvaatimuksia varten.

Rikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen rikoksen johdosta aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä aiheutuneesta pysyvästä ja/tai tilapäisestä haitasta. Asianomistajana voit siis vaatia oikeudessa vastaajalta (rikoksesta epäilty) vahingonkorvauksia. Asianomistajan vahingonkorvausvaatimuskirjelmä on syytä laatia käyttäen ammattiapua. Me Lakiasiantoimisto Legimiassa selvitämme puolestasi minkälaisia vahinkoja voit vaatia korvattavaksi ja kuinka paljon korvauksia kannattaa vaatia, sekä laadimme hyvän ja perusteellisen vaatimuskirjelmän. Oikeudenkäynnissä avustajan tehtävänä on muun muassa esittää puolestasi vahingonkorvausvaatimukset perusteineen ja olla tukenasi kenties ahdistavalta tuntuvassa tilanteessa.

Asianomistajalle näin aiheutuvat asianajokustannukset voivat tulla osittain tai kokonaan katetuksi oikeusturvavakuutuksesta (kotivakuutus) tai valtion varoista (oikeusapu). Lähes poikkeuksetta kotivakuutuksiin sisältyy oikeusturvavakuutus. Lakimiehemme selvittävät puolestasi, kattaako kotivakuutuksesi asianajokustannuksesi tai onko sinulla oikeus saada julkista oikeusapua. Mikäli vastaaja ei pysty maksamaan tuomittuja korvauksia, autamme sinua hakemaan korvausta tuomion perusteella tarvittaessa valtionkonttorilta.

Lähestymiskielto

Mikäli olet joutunut osalliseksi lähestymiskieltoasiassa tai harkitset lähestymiskiellon hakemista uhkaavaa henkilöä vastaan, kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen lakimiehen puoleen, jotta kaikki asiaan vaikuttavat seikat tulevat huomioiduksi lähestymiskieltoasian käsittelyssä ja se menestyy varmimmin. Avustamme lähestymiskieltoasioissa kaikkia asian osapuolia. Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta pääsääntöisesti kirjallisella hakemuksella, ja siitä päätetään yleensä suullisessa istunnossa. Laadimme puolestasi lähestymiskieltohakemuksen ja avustamme sinua sitä koskevassa oikeudenkäynnissä.

Lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. Jos itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan asuvat vakituisesti samassa asunnossa, lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan torjumiseksi (perheen sisäinen lähestymiskielto).

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa tähän yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto).

Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto).

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Maksuton alkuneuvottelu
040 635 2299


Perheoikeus


Perintöoikeus


Perintösuunnittelu


Asuntokauppa


Rakentaminen


Työoikeus


Rikosoikeus

Vahingonkorvaus-
ja kuluttaja-asiat


Sopimusasiat


Tekijänoikeus


Potilasvahingot


Tietosuoja


Edunvalvonta