Rikosoikeus

Toimistomme lakimiehet avustavat rikosten uhreja ja rikoksesta epäiltyjä kaikissa rikosprosessin vaiheissa.

Rikoksen uhri eli asianomistaja

Rikoksen uhriksi joutunutta henkilöä kutsutaan rikosprosessissa asianomistajaksi. Asianomistajalla on oikeus vaatia korvauksia rikokseen syyllistyneeltä, mikäli rikoksesta on aiheutunut vahinkoa. Toimistomme lakimiehet avustavat asianomistajia korvattavien vahinkojen selvittämisessä sekä korvausvaatimusten laatimisessa ja toimittamisessa käräjäoikeudelle.

Asianomistaja tarvitsee usein avustajaa myös rikosasian oikeudenkäynnissä. Toimistomme lakimiehet toimivat asianomistajien oikeudenkäyntiavustajina käräjäoikeudessa rikosasiaa käsiteltäessä. Rikosoikeudenkäynneissä ajamme asianomistajan korvausvaatimuksia ja avustamme asianomistajaa käräjäoikeuden istunnossa. Tarvittaessa avustamme asianomistajaa mahdollisissa muutoksenhakutuomioistuimissa.

Asianomistajalla on myös itsenäinen syyteoikeus rikosasiassa, mikäli syyttäjä jättää syytteen nostamatta. Jos rikoksesta ei syyttäjän näkemyksen mukaan ole riittävästi näyttöä tai rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Asianomistajalla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä. Jos asianomistaja on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei syytettä nosta. Näissä tapauksissa asianomistajan on syytä kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Asianomistajalla on oikeus saada rikosasioissa kokonaan tai osittain maksuton oikeudenkäynti, mikäli edellytyksen siihen ovat olemassa. Asianomistajalle aiheutuvat asianajokustannukset voivat tulla silloin katetuksi joko oikeusturvavakuutuksesta tai valtion varoista. Mikäli asianomistajalla on oikeusturvavakuutus, se korvaa usein asianomistajan oikeudenkäyntikulut. Mikäli oikeusturvavakuutusta ei ole, on asianomistajalla mahdollisuus saada oikeusapua valtion varoista. Selvitämme puolestasi mahdollisuuden oikeusturvavakuutuksen ja oikeusavun käyttöön asiassa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, kannattaa asiasta tehdä mahdollisimman pian rikosilmoitus poliisille. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä vähäisissä rikoksissa myös internetin välityksellä tai puhelimitse.

Mikäli rikoksesta on aiheutunut henkilövahinkoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian vammojen toteamiseksi ja osoittamiseksi. Lääkärintodistus on hyvä olla mahdollista oikeudenkäyntiä ja korvausvaatimusta varten.

Rikoksesta epäilty eli vastaaja rikosoikeudenkäynnissä

Esitutkinnassa rikoksesta epäiltyä kutsutaan rikosoikeudenkäynnissä rikosasian vastaajaksi. Syyttömyysolettaman mukaan rikoksesta epäiltyä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on lainvoimaisesti näytetty toteen. Tämän vuoksi rikosasian vastaajan oikeusturva usein edellyttää, että hänellä on oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntiavustaja tai puolustaja. Rikoksesta epäillyn/vastaajan kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä asiantuntevaan lakimieheen, joka voi avustaa epäiltyä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Rikosasian vastaajalla on oikeus valita haluamansa oikeudenkäyntiavustaja. Vastaajalla on myös oikeus saada riittävästi aikaa valmistella puolustustaan syytettä ja mahdollisia korvausvaatimuksia vastaan.

Rikosasian vastaajalla on oikeus saada valtion varoista oikeusapua, mikäli hän ei itse pysty suoriutumaan puolustautumisen edellyttämistä kustannuksista. Vakavissa rikoksissa vastaajalle voidaan myös määrätä puolustaja vastaajaan tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

Rikosasioissa poliisi suorittaa esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asian osapuolet sekä mitkä ovat rikoksen aiheuttamat vahingot. Poliisi kutsuu osapuolet tarvittaessa kuulusteluun. Rikoksen selvittämiseksi kuullaan muitakin, jotka voivat tietää asiasta jotakin. Poliisin suorittamassa esitutkinnassa selvitetään myös rikoksen uhrin mahdolliset korvausvaatimukset. Rikosasian vastaajalla on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnan aikana.

Kun esitutkintapöytäkirja on valmistunut, poliisi lähettää sen syyttäjälle. Syyttäjä päättää syytteen nostamisesta eli siitä, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi vai jätetäänkö syyte nostamatta. Jos syyttäjä katsoo, että rikoksesta epäiltyä on aihetta syyttää, hän toimittaa käräjäoikeuteen haastehakemuksen ja muun siihen liittyvän selvityksen.

Käräjäoikeus haastaa rikosasian vastaajan vastaamaan syytteeseen käräjäoikeuden istunnossa toimittamalla haastehakemuksen vastaajalle. Haasteessa käräjäoikeus kehottaa vastaajaa vastaamaan haastehakemuksessa esitettyyn syytteeseen ja mahdollisiin korvausvaatimuksiin jo ennen istuntoa. Vastaajan kannattaa viimeistään tässä vaiheessa kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen vastauskirjeen laatimiseksi. Toimistomme lakimiehet avustajat vastaajia vastauskirjeen laatimisessa ja toimittavat vastauskirjeen käräjäoikeudelle vastaajan puolesta.

Oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat vastaajan lisäksi syyttäjä ja asianomistaja. Käräjäoikeus kutsuu tyypillisesti kaikki asianosaiset sekä todistajat oikeudenkäyntiin. Kutsusta ilmenee, pitääkö asianosaisen olla käsittelyssä läsnä henkilökohtaisesti.

Rikosprosessin kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä useimmat lievät ja tavalliset rikokset. Edellytyksenä on, että vastaaja on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Myös rikoksen uhrilta on saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn. Myös kirjallisessa menettelyssä vastaajan oikeusturva usein edellyttää avustajan käyttämistä.

Mikäli olet joutunut rikoksesta epäillyksi tai saanut haasteen rikosasiassa, kannattaa välittömästi ottaa yhteyttä rikosprosessin tuntevaan lakimieheen. Toimistomme lakimiehet avustavat rikoksesta epäiltyjä kaikissa asiaan liittyvissä kysymyksissä.

Lähestymiskielto

Toimistomme lakimiehet avustavat lähestymiskieltoasioissa kaikkia asiaan liittyviä osapuolia. Lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus.

Mikäli olet joutunut osalliseksi lähestymiskieltoasiassa tai harkitset lähestymiskiellon hakemista uhkaavaa henkilöä vastaan, kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen lakimiehen puoleen.

Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto.

Jos itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, asuvat vakituisesti samassa asunnossa, lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan torjumiseksi (perheen sisäinen lähestymiskielto)

Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Sen mukaan kuin asiaa koskevassa ratkaisussa tarkemmin määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto). Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen.

Jos on syytä olettaa, että perusmuotoinen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto).

Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Pyyntö voi olla kirjallinen tai suullinen. Pyyntöä voidaan tarvittaessa täydennyttää. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Siitä voi päättää myös tuomioistuin. Lähestymiskieltoasioissa kannattaa aina kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen, jotta kaikki asiaan vaikuttavat seikat tulevat huomioiduksi lähestymiskieltoasian käsittelyssä.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Maksuton alkuneuvottelu
040 635 2299


Perheoikeus


Perintöoikeus


Asuntokauppa


Rakentaminen


Työoikeus


Rikosoikeus

Vahingonkorvaus-
ja kuluttaja-asiat


Sopimusasiat


Tekijänoikeus