Tavallinen vahingonkorvausasia ratkaistaan normaalitilanteessa käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella, jos kiistan osapuolet eivät pääse asiassa neuvottelemalla sopuun. Sen sijaan potilasvahinkoja varten on Suomessa erillinen korvausjärjestelmä, joka perustuu terveyden- ja sairaanhoitoa harjoittavien velvollisuuteen ottaa vakuutus potilasvahinkojen varalta.
Jos epäilet potilasvahinkoa, ensimmäisenä vaiheena kannattaa ottaa yhteyttä hoidon suorittaneeseen tahoon tai organisaatioon. Usein mahdolliset konfliktitilanteet selviävät pelkästään keskustelemalla, sillä käsitykset vahingoista saattavat perustua pelkästään esimerkiksi sairauteen liittyvään epätietoisuuteen ja -selvyyteen.
Potilasvahingon sattuessa korvausasiat käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa, joka hoitaa keskitetysti potilasvahinkojen korvaustoimen. Korvausta haetaan Potilasvakuutuskeskukselle toimitettavalla vahinkoilmoituksella. Vahinkoilmoituksen käsittelyn päätteeksi hakija saa asiassa korvauspäätöksen.
Jos potilasvakuutuskorvauksen hakija on tyytymätön korvauspäätökseen, voi hakija tehdä oikaisupyynnön Potilasvakuutuskeskukselle, pyytää ratkaisusuositusta potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ratkaisusuosituksen pyytäminen potilasvahinkolautakunnalta on käytännössä ensisijaista käräjäoikeudessa nostettavaan kanteeseen nähden, koska lautakuntakäsittely on maksutonta. Lautakunnan ratkaisusuositus annetaan tiedoksi Potilasvakuutuskeskukselle, joka tekee harkintansa mukaan asiassa uuden korvauspäätöksen. Kuitenkin käytännössä Potilasvakuutuskeskus noudattaa poikkeuksetta potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksia. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksen jälkeen on yhä mahdollista nostaa korvauskanne käräjäoikeudessa kanneajan rajoissa.
Siinä vaiheessa, jos potilasvakuutuskorvauksen hakija on saanut kielteisen korvauspäätöksen Potilasvakuutuskeskukselta ja on tyytymätön päätökseen, on suositeltavaa kääntyä potilasvahinkoihin erikoistuneen lakimiehen puoleen oman oikeusturvan takaamiseksi. Lisää tietoa potilasvahingoista löytyy muun muassa meidän sivujemme potilasvahinkoja käsittelevästä osiosta.
Kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Kuolemantuottamuksesta on tuomittava se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman. Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai
Kolmen kuukauden kuluttua vainajan kuolemasta on toimitettava perunkirjoitus. Lähtökohtaisesti perunkirjoituksen toimittaminen on sen kuolinpesän osakkaan vastuulla, jonka hoidossa vainajan omaisuus on. Usein perunkirjoituksen järjestää
Alkoholirikos on rikoslain 50 a luvun 1 §:n nojalla rangaistava teko. Lainkohdan mukaan alkoholirikoksesta on tuomittava se, joka alkoholilain tai sen nojalla annetun säännöksen
Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on rikoslain 51 luvun 1 §:ssä rangaistavaksi säädetty teko. Sisäpiirintiedon väärinkäyttö luokitellaan rikoslaissa arvopaperi- ja kryptovaramarkkinarikoksiin. Rikoslain 51 luvun 1 §:n mukaan
Työsyrjintä on rikoslain 47 luvun 3 §:ssä rangaistavaksi säädetty teko. Työsyrjinnästä on tuomittava työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen
Onko pankkitietojasi tai henkilötietojasi käytetty ilman lupaa? Tietotekniikan kehittyessä erilaiset verkossa tapahtuvat erehdyttämiset ja huijaukset ovat lisääntyneet huolestuttavan nopeasti. Tiesitkö, että identiteettivarkaus on rikos?
Haluamme tarjota sinulle maksuttoman alkuneuvottelun, jossa kartoitamme tilanteen ja keskustelemme järkevistä vaihtoehdoista jatkotoimenpiteiden suhteen. Varaa aika alkuneuvotteluun alla olevalla lomakkeella.
Yliopistonkatu 33 G 121
20100 Turku
Fredrikinkatu 61 a 6.krs
00100 Helsinki
Saukkolantie 32
41940 Jyväskylä
