Tavallinen vahingonkorvausasia ratkaistaan normaalitilanteessa käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella, jos kiistan osapuolet eivät pääse asiassa neuvottelemalla sopuun. Sen sijaan potilasvahinkoja varten on Suomessa erillinen korvausjärjestelmä, joka perustuu terveyden- ja sairaanhoitoa harjoittavien velvollisuuteen ottaa vakuutus potilasvahinkojen varalta.
Jos epäilet potilasvahinkoa, ensimmäisenä vaiheena kannattaa ottaa yhteyttä hoidon suorittaneeseen tahoon tai organisaatioon. Usein mahdolliset konfliktitilanteet selviävät pelkästään keskustelemalla, sillä käsitykset vahingoista saattavat perustua pelkästään esimerkiksi sairauteen liittyvään epätietoisuuteen ja -selvyyteen.
Potilasvahingon sattuessa korvausasiat käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa, joka hoitaa keskitetysti potilasvahinkojen korvaustoimen. Korvausta haetaan Potilasvakuutuskeskukselle toimitettavalla vahinkoilmoituksella. Vahinkoilmoituksen käsittelyn päätteeksi hakija saa asiassa korvauspäätöksen.
Jos potilasvakuutuskorvauksen hakija on tyytymätön korvauspäätökseen, voi hakija tehdä oikaisupyynnön Potilasvakuutuskeskukselle, pyytää ratkaisusuositusta potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ratkaisusuosituksen pyytäminen potilasvahinkolautakunnalta on käytännössä ensisijaista käräjäoikeudessa nostettavaan kanteeseen nähden, koska lautakuntakäsittely on maksutonta. Lautakunnan ratkaisusuositus annetaan tiedoksi Potilasvakuutuskeskukselle, joka tekee harkintansa mukaan asiassa uuden korvauspäätöksen. Kuitenkin käytännössä Potilasvakuutuskeskus noudattaa poikkeuksetta potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksia. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuosituksen jälkeen on yhä mahdollista nostaa korvauskanne käräjäoikeudessa kanneajan rajoissa.
Siinä vaiheessa, jos potilasvakuutuskorvauksen hakija on saanut kielteisen korvauspäätöksen Potilasvakuutuskeskukselta ja on tyytymätön päätökseen, on suositeltavaa kääntyä potilasvahinkoihin erikoistuneen lakimiehen puoleen oman oikeusturvan takaamiseksi. Lisää tietoa potilasvahingoista löytyy muun muassa meidän sivujemme potilasvahinkoja käsittelevästä osiosta.
Tiesitkö, että kokouksen estäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko? Kokouksen estämisestä on tuomittava se, joka käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla oikeudettomasti estää yleisiä asioita
Tekijä voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. Edellytyksenä on lisäksi, ettei yhdyskuntapalvelulle ole estettä ehdottomien vankeusrangaistusten, valvontarangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten, rikollisen toiminnan
Esimies ei saa käyttää asemaansa väärin. Esimiesaseman väärinkäyttäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Teosta on tuomittava esimies, joka 1) käskyvaltaa väärinkäyttäen aiheuttaa käskynalaiselle sellaista
Kieltoerehdyksestä säädetään rikoslaissa. Kieltoerehdys on vastuuvapausperuste. Tekijä on rangaistusvastuusta vapaa, jos hän erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, ja jos erehtymistä on pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana seuraavien seikkojen
Rikoslaissa säädetään valinnasta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä. Mikäli rangaistus on enintään kahden vuoden määräaikainen vankeusrangaistus, se voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen
Väkivaltakuvauksen levittäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Väkivaltakuvauksen levittämisestä on tuomittava se, joka pitää kaupan tai vuokrattavana tai levittää tai muulla tavoin tarjoaa tai