Sopimukset voidaan kategorisesti jakaa yksilöllisesti laadittuihin ja yleisiin sopimusehtoihin eli vakioehtoihin. Yksilölliset ehdot on laadittu tiettyä yksittäistä sopimussuhdetta ajatellen, kun taas yleiset sopimusehdot on laadittu käytettäväksi useiden erillisten sopimussuhteiden osana. Esimerkiksi internetissä tapahtuva tavaroiden ja palveluiden kaupankäynnissä käytetään pääasiassa yleisiä sopimusehtoja, joihin jokainen meistä on joskus sitoutunut. Usein yleisiin sopimusehtoihin suostutaan tietämättä, mihin ollaan sitouduttu. Internetissä tehty kaupankäynti on varmasti lisännyt yleisten ehtojen käyttöä, eivätkä kaupankäynnin osapuolet välttämättä tapaa toisiaan, minkä takia heillä ei ole myöskään mahdollisuutta sopia kaupan ehdoista yksilöllisesti.

Yleiset sopimusehdot eivät voi tulla sopimuksen osaksi sopijapuolen tietämättä, vaan yleisten ehtojen käyttämisestä on sovittava, eli ne on liitettävä sopimukseen. Sopimuksen syntymiseksi ei vaadita välttämättä tietoisuutta siitä, mihin sitoudutaan, mutta osapuolilla on oltava mahdollisuudet tutustua sopimusehtoihin.

Yleisten ehtojen liittäminen voi tapahtua monella tapaa. Osapuolet ovat voineet allekirjoittaa sopimuslomakkeen, jossa yleiset sopimusehdot ovat. Sopimukseen on saatettu ottaa viittaus yleisiin ehtoihin. Yleiset ehdot voivat liittyä sopimukseen sisältymällä tarjoukseen tai tarjouksessa olevalla viittauksella. Joskus yleiset ehdot voivat tulla sopimuksen osaksi pelkästään sillä, että ne ovat yleisesti tai sopijapuolten välillä vakiintuneet ja tunnetut.

Yleisiin sopimusehtoihin yhdistyy liittymiskysymyksen ohella muitakin erityisesti yleisille sopimusehdoille ominaisia huomionarvoisia piirteitä, jotka erottavat yleiset sopimusehdot yksilöllisesti laadituista ehdoista. Yleisiä ehtoja tulkitaan osittain eri tavalla. Vakioehdot ovat usein yksipuolisesti laaditut, minkä takia tällaisia ehtoja tulkitaan epäselvissä tilanteissa laatijansa vahingoksi. On mahdollista, että yleisiin sopimusehtoihin saattaa sisältyä toisen sopijapuolen kannalta yllättäviä ja erityisen ankaria sopimusehtoja: esimerkiksi toisen sopijapuolen vastuun kokonaan rajaavia ehtoja. Yllättävälle ja ankaralle sopimusehdolle on ominaista, että se on erityisesti saatettava sopijapuolen tietoon, jotta se tulisi osaksi sopimusta. Lisäksi yleisiä sopimusehtoja pidetään yksilöllisesti laadittuja ehtoja herkemmin kohtuuttomina.

Sopimussuhteet ovat muun muassa sisällöltään, osapuoliltaan ja laadintatavoiltaan täysin erilaisia, minkä takia kaikenkattavaa ja yksinkertaista vastausta yleisten ehtojen liittymiseen yksittäisen sopimuksen osaksi tai muihinkaan yleisten sopimusehtojen erityiskysymyksiin on mahdotonta antaa, vaan ratkaisu on tehtävä viime kädessä tapauskohtaisesti. Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja niiden sattuessa on suotavaa turvautua sopimusoikeutta tuntevan juristin apuun.