Verkossa tapahtuva häirintä

Yleistä

Verkossa tapahtuvaa häirintää on alettu tutkia yhä laajemmin. Ensimmäistä kertaa verkossa tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja muuta häirintää tutkittiin vuonna 2018 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa. Turun Sanomat uutisoi tässä kuussa, että Plan Suomen teettämän tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta tytöstä kertoi kokeneensa häirintää verkossa. Seksuaalissävytteinen häirintä kohdistuu erityisesti tyttöihin ja jopa 8-vuotiaat tytöt ovat kertoneet kokeneensa verkkohäirintää. Maailmanlaajuisesti häirintää kokeneiden osuus on jopa yli puolet tytöistä ja naisista. Miehillä seksuaalisen häirinnän eri muotoja kokeneiden joukko jää määrältään yleisesti noin alle kymmenen prosentin. Valtaosassa tyttöjen ja naisten kokemassa häirinnässä tekijänä on mies, kun taas miehet kokevat häirintää useammin sekä naisten että toisten miesten tahoilta. Häiritsijä harvoin kuuluu uhrin omaan lähipiiriin.

Missä ja miten häirintä ilmenee?

Sosiaalisen median eri alustat ovat ihmisille nykyään arkipäivää ja kaiken lisäksi erittäin koukuttavia. Koronatilanteen vuoksi fyysinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on vähentynyt liikkumisen rajoittamisen vuoksi ja kommunikointi tapahtuu yhä enenevissä määrin verkossa. Sosiaalinen media voi tarjota paljon hyviä asioita ihmisten elämään, kun sitä osataan käyttää harkitusti. Täysin turvallisena paikkana jokaiselle sitä ei kuitenkaan voida pitää. Naissukupuoli, nuori ikä, vähemmistöön kuuluminen ja pienituloisuus lisäävät merkittävällä tavalla häirinnän kokemisen riskiä. Nuori ikä on etenkin naisille merkittävä seksuaalisen häirinnän riskitekijä. Eniten häirintää koetaan Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa, joiden käyttäjämäärät ovat suuria. Häirintä ilmenee vihjailevina viesteinä, vainoamisena, valokuvien lähettämisenä, herjaavana kielenkäyttönä, ulkonäköön kohdistuvana pilkkaamisena sekä seksuaalisella väkivallalla uhkailuna. Seuraukset uhrille voivat olla merkittäviä ja tuhoisia – turvattomuuden tunnetta, stressiä ja heikentynyt itsetunto. Vaikka verkossa tapahtuva häirintä ei pidä sisällään fyysistä uhkailua, ovat ne silti pelottavia, julmia sekä tyttöjen ja naisten sananvapautta rajoittavia. Useat häirintää kokeneista ovat vähentäneet sosiaalisen median käyttöään häirinnän kokemisen jälkeen tai kokeneet, että heidän tulee rajoittaa omien mielipiteidensä ilmaisua sosiaalisessa mediassa.

Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella pidetään myös tasa-arvolain mukaisena syrjintänä. Seksuaalinen ahdistelu on ollut rangaistavaa vuodesta 2014 lukien, mutta rangaistavuus edellyttää seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa fyysistä tekoa.  Sanallinen ahdistelu ei siten kuulu seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöön. Se voi kuitenkin täyttää laittoman uhkauksen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkistöt. Seksuaalisen ahdistelun tutkiminen ja vieminen oikeuteen edellyttää sen kohteeksi joutuneen tekemää syytepyyntöä.

Voidaanko häirintää ennaltaehkäistä ja miten auttaa sen uhriksi joutunutta?

Tärkeää ennaltaehkäisyssä on pyrkiä edistämään asennemuutosta. Työpaikoilla, kouluissa ja eri ympäristöissä tulisi pyrkiä luomaan ilmapiiri, jossa häirinnästä kertomisen kynnys joko suoraan tekijälle tai jollekin muulle ihmiselle olisi uhrille mahdollisimman matala. Häirintään tulee voida puuttua, eikä kenenkään tulisi jäädä kokemansa kanssa yksin. Lainsäädännölläkin on kuitenkin merkityksensä ja sen avulla voidaan puuttua vakavimpiin tapauksiin. Lainsäädäntö velvoittaa myös laatimaan toimintaohjeita ja nimeämään tahoja, joiden tulee osata toimia häirintätapauksissa. Perheiden sisällä on tärkeää asettaa rajoja sosiaalisen median käytölle ja perheissä sekä ystäväpiireissä on myös erityisen tärkeää muistaa säännöllisesti keskustella ja kysyä se yksinkertaisin kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” Lisätietoa ja apua saa myös esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä.

Nollatuntisopimusten sääntely muuttui

Nollatuntisopimusten sääntely muuttui Nollatuntisopimukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua viime vuosina – sekä puolesta että vastaan. Keskustelun seurauksena kesäkuun alussa on tullut voimaan lainmuutos koskien nollatuntisopimuksia. Juuri

Lue lisää »

Toimitilan vuokrasopimus

Yrityksen toimitilatarpeet saattavat muuttua esimerkiksi yrityksen kasvaessa, tai kun toimitiloissa ilmenee yllättävä vesi- tai muu vahinko. Tällaisten tilanteiden varalta on hyvä varautua jo ennakkoon. Toimitilan

Lue lisää »