Työsuhteen kilpailukieltosopimuksia koskeva sääntely uudistuu – miten työnantaja voi varautua muutoksiin?

Kilpailevan toiminnan kielto

Työntekijä on kielletty työsuhteensa aikana harrastamasta kilpailevaa toimintaa työnantajaansa kohtaan tai levittämästä tämän liikesalaisuuksia. Näin voidaan lailla suojata työnantajan kilpailuasemaa, sen salaista ja taloudellisesti arvokasta tietoa ja sen esimerkiksi työntekijän kouluttamiseen käyttämäänsä panosta. Kiellot ovat jokaisessa työsuhteessa voimassa lähtökohtaisesti työsuhteen voimassaoloajan. Erityisen painavasta työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä syystä erillisellä kilpailukieltosopimuksella voidaan vielä rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeenkin tehdä työsopimus kilpailevan työnantajan kanssa tai oikeutta harjoittaa itse vastaavaa toimintaa.

Edellä mainittua erityisen painavaa syytä ja muita edellytyksiä kilpailukieltosopimuksen asettamiselle voidaan pitää tulkinnanvaraisina. Siitä huolimatta, että kilpailukieltosopimus on tarkoitettu solmittavaksi korkeintaan työnantajayrityksessä johtoasemassa olevan tai muutoin asemassaan työnantajan merkittävää liiketaloudellista tietoa hallussaan pitävän työntekijän kanssa, sopimuksia on tosiasiassa solmittu niin personal trainereiden, parturikampaajien kuin suurten yritysjohtajienkin kanssa. Tämä ei ole ollut voimassa olevan sääntelyn tarkoituksena. Sääntelyä on tältä osin haluttu uudistaa, jotta kilpailukieltosopimuksia käytettäisi oikeasuhtaisemmin ja työnantajan todelliseen tarpeeseen. Uusi näitä työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvia kilpailukieltoja koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.1.2022. Työnantajan on hyvä varautua tuleviin muutoksiin, sillä muutoin ne saattavat aiheuttaa ikäviä ja yllättäviä lisäkustannuksia.

Uuden lain myötä työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukieltosopimuksista on maksettava korvausta työntekijälle. Nykyisin korvausvelvollisuus on koskenut vain tilanteita, joissa työntekijälle asetettu kilpailukielto on ollut yli puoli vuotta, mutta enintään vuoden mittainen.  Työntekijälle maksettava kilpailukieltokorvaus riippuu asetettavasta kilpailukiellon pituudesta. Mikäli se on enintään puoli vuotta, työntekijälle maksetaan korvauksena 40 % tämän palkasta ja mikäli kiellon pituus ylittää sen, korvauksen suuruus työntekijän palkasta on 60 %. Korvausta aletaan maksaa työsuhteen päättymisen jälkeen työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei toisin sovita.

Jatkossa työnantajalla on oikeus myös irtisanoa kilpailukieltoa koskeva ehto. Nykyään kilpailukielto on voitu päättää vain osapuolten välisellä sopimuksella. Työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeus lakkaa olemasta sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut. Mikäli solmittu kilpailukieltoehto ei siis ole enää tarpeen, työnantajan kannattaa irtisanoa se ajoissa.

Uutta lakia sovelletaan 1.1.2022 alkaen tehtäviin kilpailukieltoihin välittömästi. Ennen vuotta 2022 tehtyihin kilpailukieltoihin uutta lakia sovelletaan vasta vuoden siirtymäajan jälkeen. Uusi laki soveltuu siis täysimääräisesti vuodesta 2023 lukien, jolloin myös ennen vuotta 2022 tehtyihin kilpailukieltoihin sovelletaan uutta lakia.

Kyseisenä vuoden siirtymäaikana työnantajalla on oikeus irtisanoa vanhan lain voimassa ollessa tehdyt kilpailukieltoehdot ilman irtisanomisaikaa. Vanhat kilpailukiellot kannattaakin käydä siirtymäaikana huolellisesti läpi ja harkita, mitkä niistä on tarpeen pitää voimassa.

Autan mielelläni ja monipuolisesti eri työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. 

Kirjoittaja, OTM Annina Vihanto

Virhevastuusta asuntokaupassa

Virhevastuusta asuntokaupassa Asunnon ostaminen on monelle elämän suurin taloudellinen päätös, minkä takia asuntoa ostettaessa ja myytäessä on oltava tarkkana. Asunnon ostajan kannalta on tärkeää, että

Lue lisää »