Yleistä
Sopimusoikeuteen kuuluu joukko erilaisia periaatteita, joista osa ilmenee suoraan lainsäädännöstä, mutta myös oikeuskäytännön merkitys on suuri. Lähtökohtina ovat yksilön vapaus tehdä sopimuksia, sopimusten muotovapaus sekä pacta sunt servanda, sopimusten sitovuus. On tilanteita, jolloin ei tule ajatelleeksi, että muotovapauden mukaisesti suullinenkin sopimus katsotaan lähtökohtaisesti yhtä sitovaksi kuin kirjallinen, mutta myös liuta tilanteita, jolloin kirjallista sopimusta ei syystä tai toisesta tehdä. Joskus se on ajattelemattomuutta, toisinaan myös tietoinen valinta. Kun sopimusta ollaan tekemässä tutun henkilön tai sukulaisen kanssa, kuulee usein sanottavan että ”no ei kai siitä nyt mitään lappua tarvitse tehdä.” Asian saattaminen kirjalliseen muotoon saattaa herättää esimerkiksi ajatuksen epäluottamuksen osoituksesta vastapuolta kohtaan tai sopimuksen teko koetaan turhan monimutkaiseksi ja vaivaa aiheuttavaksi. Lakimiehen näkökulma tilanteeseen on kuitenkin käytännöllinen ja ennalta varautuva – mitä jos toinen osapuolista ei haluakaan noudattaa sopimusta tai syntyy epäselvyyttä siitä, mitä ylipäätään on sovittu? Sopimusriitojen hoitaminen on lakimiehille arkipäivää, eikä ole harvinaista, että kirjallista sopimusta ei ole tehty. Kirjallisen sopimuksen tarkoitus on toimia molempien sopijaosapuolten eduksi selkeyttäen sitä, mitä on sovittu ja varmistaa, että molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet voisivat toteutua parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjallisen sopimuksen voidaan katsoa palvelevan juuri sitä tarkoitusta, että riitelyltä vältyttäisiin.
Näyttötaakka
Suullinen sopimus katsotaan sitovaksi, elleivät osapuolet ole sopineet toisin tai ellei sopimuksen muotovaatimuksista muuta johdu. Kirjallisen sopimuksen käyttö on kuitenkin suositeltavaa, jotta sopimuksen sisältö on mahdollista näyttää toteen tarvittaessa esimerkiksi oikeudessa. Kirjallisesta sopimuksesta on myös jälkikäteen mahdollista tarkistaa, mitä on sovittu. Sopijapuolen ymmärtäessä edellä mainitun näyttötaakan merkityksen, sanookin hän usein haluavansa mustaa valkoisella. Suullinen sopiminen voi johtaa epämieluisaan sana sanaa vastaan -tilanteeseen ja se on tarkoituksenmukaista lähinnä silloin, kun kyse on yksinkertaisesta asiasta, johon ei liity taloudellisia riskejä. Tulkintaerimielisyydet ovat toki aina mahdollisia, mutta huolellisella sopimusten laatimisella voidaan ennaltaehkäistä riitoja sekä hallita sopimuksiin liittyviä riskejä. Sopimuksen tulkinta jälkikäteisesti on yleensä harmillista ja aikaa vievää ja sitä koskevat pohdinnat pystytään todennäköisimmin välttämään laatimalla sopimus laadukkaasti alusta alkaen.
Määrämuotoinen sopimus
Sopimusten muotovapaus ei päde niin sanotuissa määrämuotoisissa sopimuksissa. Tällöin sopimus on laadittava laissa säädetyllä tavalla ja tietyssä muodossa. Yleinen muotovaatimus on, että sopimuksen on oltava kirjallinen. Lisäksi voidaan vaatia esimerkiksi todistajien allekirjoitukset. Yleinen määrämuotoinen sopimus on kiinteistön kauppakirja, jonka on oltava kirjallinen ja joka myyjän ja ostajan on allekirjoitettava. Tämän lisäksi kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppakirja allekirjoittajien läsnä ollessa. Myös avioehtosopimus tulee laatia kirjallisena. Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimuksen pätemättömyyteen.
Mitä hyvä sopimus pitää sisällään?
Sopimusta voidaan pitää hyvänä, kun se on selkeä sisältäen sopimussuhteen kannalta keskeisimmät asiat. Olennaista on, että sopimuksen teksti ja sanamuodot vastaavat sitä, mitä osapuolet ovat asiassa todellisuudessa sopineet ja että sisällöstä käy ilmi sopijapuolten vastuu ja velvollisuudet riittävän yksityiskohtaisesti. Huolellisuus kannattaa, sillä epäselvä sopimusehto tulkitaan laatijan vahingoksi.
Sopimuksessa tulee luonnollisesti määritellä sen osapuolet. Sopimuksessa tulisi myös määrittää aika, jonka se on voimassa sekä keinot sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Myös mahdolliset sanktiot sopimuksen rikkomisesta on hyvä kirjata sopimukseen. Koska hyväkään sopimus ei voi ennakoida kaikkia mahdollisia tilanteita, voi olla peruteltua yksilöidä mitä mahdollisia muita yleisluontoisia sopimuksia asiaan sovelletaan ja missä mahdollinen riitatilanne ratkaistaan. Valmistautumisella, ennakoinnilla ja sopimuksen huolellisella tarkistuksella ennen sen allekirjoittamista pääsee pitkälle.
Erityisesti taloudellisesti tai muutoin merkittävien sopimusten laadinnassa on hyvä kääntyä ulkopuolisen asiantuntijan puoleen. Mikäli sopimusoikeudelliset kysymykset askarruttavat, me Legimiassa vastaamme kysymyksiin mielellämme ja autamme erilaisten sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa.
