Lomautuksen vaikutus työntekijän vuosilomakertymään

Työntekijän lomauttaminen ja vuosiloma

Yrittäjät ja työnantajat ovat koronatilanteen vuoksi joutuneet enenevissä määrin turvautumaan työntekijöidensä lomautuksiin työmäärän vähentyessä ja kustannuksia säästääkseen. Lomautettujen työntekijöiden määrässä päästiin viime vuoden puolella jopa ennätyslukemiin ja osalla työntekijöistä lomautukset jatkuvat edelleen. Työnantajat ottavat aktiivisesti yhteyttä työoikeuteen erikoistuneeseen lakimieheen tiedustellakseen muun muassa lomautuksen vaikutuksista työntekijälle kertyvään vuosiloman määrään. Mitä heille siis vastaamme?

Vuosilomalain mukaisesti työntekijälle kertyy lomapäiviä lomautuksen ensimmäiseltä 30 päivältä. Nämä katsotaan työssäolon veroisiksi päiviksi kuin työntekijä olisi ollut töissä normaalisti. Mikäli työntekijä on ollut ennen kyseisen 30 päivän täyttymistä töissä yhdenkin päivän, alkaa 30 lomautuspäivän kierto alusta. Kun taas lomautus toteutetaan osa-aikaisena lomautuksena työpäiviä lyhentämällä, lomaa kertyy tavallisesti ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Lomaa voi kertyä tämän jälkeenkin, mikäli työntekijä työskentelee riittävästi (14 päivää tai 35 tuntia per kuukausi).

Milloin työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 30 päivää pidemmän ajan, voi tämä johtaa lomapäivien menetyksiin, sillä tavallisesti lomapäiviä kertyy vain sellaisilta kuukausilta, joiden aikana työntekijä on ollut töissä tai hänelle on kertynyt työssäolon veroisia päiviä vähintään 14 päivää. Menetettyjen lomapäivien määrä riippuu vuosilomalaista tai sovellettavasta työehtosopimuksesta. Työnantajille menetetyt lomapäivät tietävät säästöjä, sillä menetetyistä lomapäivistä ei makseta lomakorvauksia.

Työntekijät, jotka kuuluvat vuosiloman kertymisen osalta 14 työpäivän ansaintasäännön sijaan 35 tunnin säännön piiriin, katsotaan vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi enintään 42 kalenteripäivän mittainen jakso. Tällöinkin tilapäinen työskentely katkaisee kyseisen ajanjakson kulumisen ja sen katsotaan alkavan alusta. Lomanmääräytymisvuoden vaihtuminen ei kuitenkaan katkaise laskenta-aikaa kummankaan mainitun ansaintasäännön osalta. Tästä on kuitenkin olemassa poikkeus, jonka mukaan, mikäli työntekijä työskentelee osittaisen lomautuksen aikana kokonaisen työviikon, katkeaa edellä mainittu kuuden kuukauden laskenta-aika. Uusi kuuden kuukauden jakso alkaa tällöin työviikkoa seuraavan viikon alusta. Toisin kuin kokoaikaisessa lomautuksessa, osalomautuksessa myös lomanmääräytymisvuoden vaihtuminen katkaisee laskenta-ajan.

Esimerkki: työntekijä, joka kuuluu 14 päivän ansaintasäännön piiriin ja työskentelee tavallisesti maanantaista perjantaihin, oli lomautettuna toukokuussa 2020 yhdenjaksoisesti neljä kalenteriviikkoa. Tämän jälkeen hän palasi töihin ja oli lomautettuna uudelleen 1.8.2020–25.9.2020 välisen ajan. Toukokuun lomautus piti siten sisällään 20 lomautuspäivää., eli vuosilomaa kertyi tältä ajalta normaalisti. Työntekijä on lomautusjaksojen välissä ollut töissä, joten 30 päivän osalta laskenta on täytynyt aloittaa alusta. 1.8.2020 alkanut lomautusjakso on kestänyt kahdeksan viikkoa, eli 40 lomautuspäivää. Vuosilomaa laskettaessa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan ensimmäiset 30 päivää ja viimeiset kymmenen jätetään huomiotta.

Autan mielelläni ja monipuolisesti eri työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

OTM Annina Vihanto

Lakimiehen vastaamisvelvollisuus

Asiakkaan asia on hänelle aina tärkeä, ja hän on oikeutetusti kiinnostunut asiansa etenemisestä ja sen vaiheista muutoinkin. Asianajajaliiton julkaiseman valvontakertomuksen perusteella kuitenkin suuri osa asianajajan

Lue lisää »