Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen paluu

Aiemmin marraskuussa 2020 juristimme Herman Saari kirjoitti blogiimme ajankohtaisen katsauksen koronan aiheuttamista väliaikaisista muutoksista konkurssilainsäädäntöömme. Blogissa kerrottiin, että velkojien käyttämä konkurssiuhkainen maksuvaatimus oli kielletty ensin 1.11.2020 saakka, jonka jälkeen muutoksen väliaikaisuutta pidennettiin kuitenkin 31.1.2021 saakka. Saari pohdiskeli, voitaisiinko aikamäärettä pidentää vielä entisestään ja mitkä tämän mahdolliset seuraukset yrittäjille olisivat. Tammikuun viimeinen päivä tuli ja meni, joten miten tilanne onkaan tällä hetkellä?

Tilanne ennen maailman uusia tuulia

Ennen COVID-19 -pandemian tuomia muutoksia konkurssilakiimme konkurssiuhkainen maksukehotus oli velkojien ylivoimaisesti eniten käyttämä peruste velallisen hakemiseen konkurssiin. Tällöin Tilastokeskuksen mukaan n. 70 prosenttia konkurssihakemuksista tuli vireille velkojien hakemuksesta, kun taas n. 30 prosenttia velallisten omista hakemuksista.  Edellytyksenä velallisen konkurssiin hakemiseksi oli se, että velkoja toimitti velalliselle todisteellisesti maksukehotuksen, ja mikäli velallinen ei maksanut velkaansa viikon kuluessa tästä maksukehotuksesta, syntyi velkojalle oikeus hakea velallinen konkurssiin kolmen kuukauden kuluessa tästä päivämäärästä (saatavan täytyi olla kuitenkin koko ajan maksamaton).

Muutos edellä mainittuun ja hyvin tehokkaaseen maksukehotukseen tuli 1.5.2020 koronan seurauksena, jonka vuoksi kyseinen maksukehotus poistettiin kokonaan velkojien käytöstä aina 31.1.2021 saakka. Aikamääreeseen ei kuitenkaan tullut enää pidennystä, vaan eilisestä 1.2.2021 asti konkurssiuhkainen maksukehotus on ollut jälleen käytettävissä – tosin varsin heikompana kuin aiemmin.

Muuttunut maksukehotus

Konkurssiuhkaisten maksukehotusten täydellinen kieltäminen johti siihen, että 1–10/2020 konkurssihakemusten määrä väheni n. 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna sekä velallisten suhteen osuus hakemusten tekijöinä kasvoi paikoittain jopa 52 prosenttiin.

Uudistunut konkurssiuhkainen maksukehotus eroaa aiemmasta versiostaan erityisesti siten, että velalliselle on annettu selvästi enemmän maksuaikaa. Aiemmin voimassa ollut vähittäinen viikon määräaika eräpäivän asettamiselle venytettiin 30 päivää pitkäksi. Entinen ennätysripeä kehotus muuttui siten tavallista maksuvaatimusta verkkaisemmaksi. Näin ollen tällä hetkellä velkoja voi hakea jälleen pandemiaa edeltävää aikaa myötäillen velallisen konkurssiin toimitettuaan velalliselle todisteellisesti maksukehotuksen, tosin antamalla velalliselle maksuaikaa vähintään 30 päiväksi, ja siten ettei velallinen tämän ajan sisällä maksa avoinna olevaa saatavaa.

Teot -> seuraukset

Hieman yli puoli vuotta voimassa ollut panna konkurssiuhkaisille maksukehotuksille on nyt siten poistettu, muttemme vielä palautuneet takaisin hyvin tehokkaan kehotuksen ajanjaksolle, vaan toistaiseksi 30.9.2021 saakka meillä on voimassa selvästi enemmän velallisille pelivaraa antava maksukehotus. Velkojat voivat täten nyt hakea konkurssiuhkaisen maksukehotuksen kautta velallisia konkurssiin kolmisenkymmenen päivän kuluttua, jonka perusteella voimme olettaa, että mahdollinen mediassa puhuttu ”konkurssiaalto” koettelee meitä maaliskuun alusta eteenpäin. Nähtäväksi jää, kuinka laajat ja kauaskantoiset vaikutukset tulevat todellisuudessa olemaan ja se, palautuuko velkojien rooli konkurssihakemusten tekijöinä takaisin selväksi enemmistöksi. Selvältä kuitenkin vaikuttaa se, että konkurssihakemusten määrä tulee pomppaamaan ja että jonkinlaista palautumista aikaan ennen COVID-19-pandemiaa on tulossa konkurssimenettelyn suhteen.

Jani Ryhänen, ON

Menettely työsuhteen päättyessä

Menettely työsuhteen päättyessä Työsuhde voi päättyä monella tapaa: määräajan päättymiseen, irtisanomiseen, purkamiseen tai eläköitymiseen. Työsuhteen päättyessä huomio kiinnittyy tavallisesti siihen, että työsuhteen päättymiseen on lain

Lue lisää »