Yleistä
Vallitseva pandemiatilanne on jättänyt mitä todennäköisimmin pysyvät jälkensä myös työelämään ja työn tekemisen eri muotoihin. Tuskin kukaan meistä on voinut välttyä etätyön käsitteeltä, jonka suosio on lisääntynyt huimasti korona-ajan lisäksi vuonna 2020 säädetyn uuden työaikalain myötä. Aikaisemmin työajaksi laskettiin vain työpaikalla tehtävä työ, mutta uudessa työaikalaissa etätyö on huomioitu myös virallisena käsitteenä ja työaikaa on kaikki se aika, jonka työntekijä tekee työnantajan määräämiä työtehtäviä.
Etätöistä sopiminen
Etätyöstä ja sen ehdoista on aina sovittava. Sopiminen on vapaaehtoista sekä työnantajalle että työntekijälle. Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta päästä etätyöhön, eikä työnantaja voi pakottaa työntekijää etätyön tekemiseen. Kaikissa työtehtävässä ei ole myöskään mahdollisuutta etätyöhön. Etätyöhön liittyy sekä hyötyjä että riskejä, jotka tulee huomioida ja etätyön soveltuvuus kuhunkin työtehtävään tulee arvioida kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti työnantajan ja työntekijän tarpeet huomioiden. Esimies ratkaisee viime kädessä, onko etätyön onnistumiselle olemassa edellytyksiä vai ei.
Kun teet tai teetät etätyötä, kannattaa siitä tehdä sopimus. Sopimus on hyvä tehdä kirjallisena erityisesti silloin, kun kyse on pysyväisluonteisesta järjestelystä. On tärkeää muistaa, että etätyötä tekevä työntekijä rinnastetaan lain ja sopimusten osalta ns. tavalliseen työntekijään ja siten myös eri etuudet kuten vuosilomat kertyvät kuin tavanomaisessa työssä. Sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen, mikäli etätyölle asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet.
Työaikalain soveltuessa myös etätyöhön on tärkeää sopia, milloin ja miten etätyötä tehdään. Tärkeitä etätyösopimuksessa sovittavia asioita ovat myös tietoturva- sekä työturvallisuusasiat. Etätyö on yleisempää tietotyötä tekevissä yrityksissä, jolloin tietovuodot lukeutuvat merkittävimpiin huomioitaviin riskeihin. Näin ollen työtä koskevat tietoturvallisuusvaatimukset on hyvä määrittää sopimuksessa tarkasti. Etätyössäkin työnantajalla on velvollisuus varmistua siitä, että työvälineet ovat yhtä turvallisia kuin työpaikalla. Työergonomia on yksi isoimmista etätyön ongelmista ja myös tämä on hyvä nostaa keskusteluissa esille. Työnantaja voi esimerkiksi ohjeistaa työntekijää siinä, miten työpiste kannattaisi järjestää.
Etätyösopimukseen on syytä sisällyttää ainakin seuraavia kohtia:
- Minkälaiset työajan järjestelyt etätyötä koskevat
- Millä tavalla etätyösopimus päätetään ja mikä on sen irtisanomisaika
- Vaikuttaako etätyösopimus työsuhde-etuihin ja jos, niin miten
- Miten työntekijä raportoi työn suorittamisesta
- Tarjoaako työnantaja työntekijälle etäyhteyden (ts. nettiyhteyden ja/tai puhelimen)
- Mikä on salassa pidettävää materiaalia, millä tavalla työntekoon liittyvät tiedot tulee suojata, tuleeko tietokonetta tai työpapereita säilyttää aina lukitussa tilassa tai kaapissa, onko etätyötä ylipäänsä sallittua tehdä julkisessa tilassa
Lopuksi
Etätyön hyötyjä ovat ainakin työmatkaan käytettävän ajan ja rahan säästäminen sekä työnteon lisääntynyt joustavuus, mikä usein helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Etätyö voi myös lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja sekä lisätä työn tehokkuutta. Haittapuolia voivat olla tiedonkulun heikentyminen, heikompi työturvallisuus sekä tavanomaisen työyhteisön puuttuminen ja työpäivien pituuden hallitsemattomuus. Parhaimmillaan etätyöstä voi syntyä järjestely, jossa voittajia ovat sekä työntekijä että työnantaja.
Säästä aikaa ja vaivaa ja käänny asiantuntijan puoleen meillä Legimiassa, kun pohdit työsuhteeseen ja työsopimuksiin liittyviä oikeudellisia asioita.
ON Annina Vihanto
