Lakimies avuksi avoerossa – miten omaisuus jaetaan?

Yleistä

Avoliittoon liittyy avioliittoon verrattuna huomattavasti vähemmän oikeusvaikutuksia. Avoliitto voidaan solmia ja purkaa vapaamuotoisesti osapuolten välillä ja avoliitot ovatkin viime vuosikymmeninä yleistyneet avioliittojen vähentyessä. Avoliitossakin on kuitenkin hyvä huomioida osapuolten omistussuhteisiin liittyviä seikkoja, sillä omaisuuden erottelu voi avoliiton päättyessä muodostua hankalaksi, erityisesti mikäli osapuolet ovat hankkineet yhteistä omaisuutta, toinen osapuolista on menettänyt taloudellista itsenäisyyttään tai omaisuudet ovat sekoittuneet keskenään ja ero muodostuu riitaisaksi.

Omaisuuden jako ja avoliittolaki

Avoliiton purkautuessa lähtökohta on edelleen, että molemmat puolisot pitävät oman omaisuutensa. Avoliiton sujuessa sopuisasti osapuolet pitävät oman omaisuutensa, jakavat yhteisen omaisuutensa ja muuttavat erilleen. Tällöin ulkopuolinen apu ei ole tarpeen. Yhteisomistukset katsotaan jaettavaksi puoliksi, jos toisin ei ole sovittu. Avoliiton
päättymisen johtuessa puolison kuolemasta erottelu tehdään puolestaan eloonjääneen
puolison ja kuolinpesän välillä.

Vuonna 2011 tuli voimaan avoliittolaki eli laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Se koskee yhteistaloudessa asuvia parisuhteen eli avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Laki toi tasapuolisuutta avopuolisoiden talouteen erotilanteissa ja yhdenmukaisti avoeroprosessia avioeroprosessin kanssa. Laki antaa mahdollisuuden pesänjakajan käyttöön myös avoliiton purkautumisessa. Epäselvyyttä on
kuitenkin voinut muodostua siitä, milloin puolisoiden välille lain vaatima yhteistalous on muodostunut eli mistä päivästä lähtien puolisot ovat käytännössä asuneet saman katon alla.

Avoliittolaki toi selkeyttä erityisesti tilanteisiin, joissa avoliiton aikana toinen osapuoli katsoo auttaneensa toista osapuolta hänen varallisuutensa kasvattamisessa saamatta siitä vastiketta. Laki sallii avopuolison hakea toiselta osapuolelta taloudellista hyvitystä. Tyypillinen hyvityksen peruste on tilanne, jossa toisen avoliiton osapuolen yritys on
kasvanut arvossaan avoliiton aikana ja toinen osapuoli on hoitanut esimerkiksi lapsia kotona kerryttäen näin omalla panoksellaan toisen omaisuutta.

Lopuksi

Mikäli osapuolet eivät pääse avoerossa sopuun omaisuuden jakamisesta tai omaisuuden jakoa koskevat kysymykset askarruttavat, kannattaa kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen. Ulkopuolinen taho voi rauhoittaa tilannetta ja osapuolet säästävät aikaa ja vaivaa. Meiltä Legimiasta löydät perheoikeuteen erikoistuneen juristin avuksesi 

Piilevä virhe kiinteistön kaupassa

Kiinteistökaupan jälkeen ilmenevät piilevät virheet ovat hyvin yleisiä riidan kohteita kiinteistöjen kaupassa. Piilevä virhe käytännössä tarkoittaa sellaista kiinteistön virhettä, josta ostaja, eikä käytännössä myöskään myyjä,

Lue lisää »